Yli pyykkivuorten

Lasten saaminen vaikuttaa yllättävällä tavalla työelämässä

Teksti: Hanna Maaria, Yli pyykkivuorten
taapero, äiti ja lapsi
sdr

Kumpi jättää hetkeksi opintonsa tai työnsä tauolle?

Kumpi saa olla enemmän lasten kanssa?

Kumman tuloilla elämme?

Kuinka pitkään on mahdollista olla kotona?

Näitä asioita pohditaan varmasti monessa vauvaa odottavassa tai jo pikkulapsiarkea elävässä perheessä tälläkin hetkellä. Nämä eivät ole mitään ihan pieniä kysymyksiä.

Perheissä yritetään varmasti etsiä ratkaisu, johon kaikki ovat tyytyväisiä.

Monissa perheissä äiti on kotona lasten kanssa äitiysloman ja hoitovapaan ajan. Samaan aikaan mies käy töissä ja maksaa näin enemmän perheen menoista.

Joissain perheissä myös isä jää hoitovapaalle, mutta useimmiten se lienee äiti.

taapero, äiti ja lapsi

Halusimme perheen tosi nuorena

Me halusimme lapsia nuorena. Kun saimme Matildan, olin ollut aiempien opiskelujen ja työssäkäymisen jälkeen reilun vuoden yliopisto-opinnoissa. Mies oli valmistunut ja töissä, ja olimme naimisissa. Olin 23-vuotias ja yliopisto-opintojen alussa, mutta halusimme silti saada lapsen jo silloin – ihan tietoisesti siis.

Palasin opiskelemaan, kun Matilda oli reilun vuoden ikäinen. Henrik syntyi, kun olin 26-vuotias. Pari vuotta olin lasten kanssa ja palasin sitten taas yliopistoon.

Valmistuin ja menin vuoden mittaiseen täydennyskoulutukseen. Siitä valmistuttuani parin viikon kuluttua syntyi Aava. Olin 31-vuotias.

Olin pari vuotta lasten kanssa kotona, minkä jälkeen työllistyin vuodeksi. Sen jälkeen tuli eteen muutto uudelle paikkakunnalle ja sen myötä työttömyys.

Meillä mies on ollut koko ajan töissä isäkuukautta lukuunottamatta. Järjestely on sopinut meille.

Lue tästä Tulin äidiksi 23-vuotiaana.

Lasten saaminen on hidastanut opintoja, valmistumista ja työllistymistä

Olen tietenkin ollut koko ajan tietoinen siitä, että lasten saaminen on hidastanut opintojani, valmistumistani ja työllistymistänikin.

Valinta on ollut tietoinen. En kadu sitä yhtään.

Mies on kantanut pikkulapsiaikoina vastuun taloudesta vaikka ajattelemmekin, että avioliitossa rahat ovat yhteisiä. Olen tehnyt toki satunnaisia oman alani kesätöitä sekä freetöitä opintojen ohessa, kuten myös äitiyslomallani teoksen Ei kenenkään äiti – kertomuksia lapsettomuudesta (Atena Kustannus 2012).

Olen koko ajan ollut tietoinen, että nämä valintamme, kuten pitkä opiskelu, kolme lasta ja kouluttautuminen viestintäalalle, jossa on huono työtilanne, näkyvät eläkkeessäni.

Lähivuosina eteen on tullut kuitenkin myös uusi yllätys.

Olen ollut lähimmän viiden vuoden aikana työttömänä kahden vuoden ajan ja pätkätöissä kolmen vuoden ajan. Jos ei lasketa toimittajana tekemiäni freetöitä, minulla on ollut kolmen vuoden aikana neljä eri työnantajaa ja kuusi eri työsopimusta. Tämä on tuonut ihan uuden asian eteen.

raskaus, odotus

Pätkätyöläisellä ei ole lomia

Ihan juuri oli lasten joululoma. Ihan kohta on lasten talviloma ja sitten ollaankin jo kesäloman kynnyksellä. Loma! Se tarkoittaa yhdessäoloa, lepoa, rentoutumista ja vapaa-aikaa.

Minulla ei ole juurikaan lomaa!

Olemme mieheni kanssa saman ikäisiä. Hänellä on pitkät lomat; esimerkiksi viime kesänä hän oli viisi viikkoa lomalla. Minulla oli palkatonta kaksi viikkoa.

Syyslomalla mies ja lapset lomailivat koko viikon. Minä sain ankarasti aherrettua ylityövapaita kaksi päivää.

Joululomalla sain kahdella ylityövapaalla ja yhdellä lomapäivällä kymmenen päivän loman, mikä oli todella ihanaa! Muut lomailivat vielä viikon minun jälkeeni.

Ihan kohta perhe jää taas viikon talvilomalle. Minä en lomaile heidän kanssaan.

Yli pyykkivuorten

Pätkätyöläisen arkea

Olen saanut monen työsuhteen lopussa kertyneet lomat rahana, koska uusi työsuhde on alkanut heti eikä lomia ole voinut siirtää. Osa-aikaisena sain lomapäivät rahana – ja menetin samalla sovitellun ansiopäivärahan. Menetin näin sekä lomapäivät että rahat.

Olen toki hyvin kiitollinen siitä, että minulla on ollut nyt töitä.

Halusin lapset nuorena, enkä ikinä kadu sitä. Halusin myös monta lasta. Mikään ei korvaisi lapsiani.

Olen onnellinen siitä, että miehellä on lomaa ja hän ja lapset viettävät yhdessä ihania lomapäiviä. Jos olisin yksinhuoltaja, olisin lasten lomien aikaan aika pulassa. Itse asiassa tosi pulassa! Koululaisilla on hirveän paljon enemmän lomaa kuin pätkätyöläisellä!

En olisi kuitenkaan ikinä uskonut, että 37-vuotiaana minulla ei ole koskaan ollut palkallista kesälomaa! Tietenkin tämä on opiskelu- ja ammatinvalintakysymys sekä myös suoraan verrannollinen siihen, saako lapsia ja missä vaiheessa.

Jos-lauseita on monta: JOS olisin päässyt heti opiskelemaan, mitä haluan. JOS olisin valinnut lyhyemmän opintoputken. JOS olisin valinnut alan, jolla on parempi työllisyystilanne. JOS puolisolla olisi ammatti, jonka vuoksi ei tarvitsisi koskaan muuttaa. JOS olisin tehnyt lapset vasta kolmekymppisenä.

Ajattelin vain kertoa teille tällaisen asian, joka tulee eteen ehkä vasta vuosien päästä. Jos lapset saa ennen kuin on työpaikka, ei välttämättä työn löydyttyä ole heti aikaa olla lasten kanssa lomalla. Tämäkin kannattaa tiedostaa. Vinkiksi siis teille tällainenkin asia, kun pohditte elämän suuria kysymyksiä ja valintoja.

Tekisinkö mitään toisin? En. Haluaisinko vähän lomaa? Kyllä kiitos! Onneksi koko ajan kertyy lomapäiviä.

Kuinka kauan ihminen jaksaa pätkätöissä ilman lomia? En tiedä, mutta epäilen, että ei kauan.

Onko täällä muita pätkätyöläisiä? Oletko ollut kauan töissä ilman lomia?

Lue myös

Työtön: 15 vinkkiä työnhakuun!

23-vuotiaana äidiksi

Älä anna lapsettomalle vinkkejä lasten saamiseen

Lue myös

X