Elämän ensimmäinen palkallinen kesäloma

Täytin juuri 38 vuotta. Minulla on tänä kesänä elämäni ensimmäinen palkallinen kesäloma. Kyllä, ihan oikeasti.
Elämän ensimmäinen palkallinen kesäloma.
Kun mietin kesiä sen jälkeen, kun olen täyttänyt 20 vuotta, kesät ovat menneet näin:
20: kesätyö
21: kesätyö
22: kesätyö
23: opiskelukesä
24: vauvakesä
25: opiskelukesä ja lapsenhoitokesä
26: vauvakesä
27: lastenhoitokesä
28: opiskelukesä ja lastenhoitokesä
29: opiskelukesä ja lastenhoitokesä
30: kesätyökesä
31: vauvakesä
32: lastenhoitokesä
33: työssäolokesä
34: muutto Pirkanmaalle, työttömyys eli lasten kanssa kesän viettoa
35: työttömyys ja lasten kanssa kesän viettoa
36: kesän mittainen työttömyys työsuhteiden välissä
37: työssäolokesä
38: ensimmäinen palkallinen kesäloma!
Pätkätyösuhteissa minulle on usein maksettu lomat, joten lomista en ole kauheasti saanut tässä lähivuosina nauttia, mutta vapaa-ajasta ja lasten kanssa olosta sitäkin enemmän ennen työllistymistä Pirkanmaalla!

Elämä ei kulje oppikirjan mukaan
Näytän tämän listan rohkaisuna teille, jotka pohditte, että valmistutteko ikinä, työllistyttekö ikinä tai saatteko ikinä palkallisen loman.
Näytän, että ei kaikilla muillakaan elämä mene aina ihan oppikirjan mukaan, ainakaan jos puhutaan eläkevirkaputkista.
Minua ei haittaa yhtään, että elämäni ensimmäinen palkallinen kesäloma tulee vasta nyt, kun olen hyvänen aika kohta jo 40-vuotias.

Kesä lasten kanssa tai opiskellen on etuoikeus
Minä olen saanut kolme lasta, mikä on suuri siunaus.
Vaakapainona 38-vuotiaana minulla ei ole vielä vakivirkaa, mutta minulla on 7-, 12- ja 15-vuotiaat lapset.
Minulla voisi myös olla virka ja alle kouluikäiset lapset. Tai virka ja isot lapset. Vai ei yhtään lasta eikä vakivirkaakaan. Eipä sitä nuorena tiedä, mitkä kortit tulee saamaan…
Meillä on ollut varaa siihen, että olen voinut opiskella kauan juuri sitä, mitä haluan. Olen opiskellut monessa eri oppilaitoksessa kansalaisopistosta ammattikorkeakouluun, yliopistoon ja täydennyskoulutukseen. Olen pystynyt myös kesällä keskittymään opiskeluun sekä lasten kanssa oloon.
Olen myös joutunut työttömäksi paikkakunnan vaihdoksen vuoksi.
Näiden syiden vuoksi minulla on nyt elämäni ensimmäinen palkallinen kesäloma. Se tuntuu aika hienolta nyt vihdoinkin, vaikka toki elämäni onnellisimmat kesät ovat olleet niitä kesiä, jolloin olen saanut olla lasten kanssa kotona, vaikka rahaa siitä ei ole saanutkaan juurikaan.
Elämää voi elää niin monella eri tavalla. Kahden viikon kuluttua saan kokeilla, miltä tuntuu palkallinen kesäloma. Se on joku sellainen aikuisen elämän ylellisyys, jota saan nyt maistaa.
Sitä odotellessa!

Onko sinulla tänä kesänä kesäloma?
Lue myös
Älä ikinä luovuta, vaikka et saisi opiskelupaikkaa
Lasten saaminen vaikuttaa yllättävällä tavalla työelämässä
Työssäkäyvän arki-illat ovat ihan liian lyhyitä
Kuinka paljon äitien kestävyyskuminauha venyy?
Kommentit
Oi kiitos tästä! Itse olen tuskaisessa vaiheessa, 31-vuotias valmistunut lisäkoulutusta opiskeleva kolmen lapsen äiti, joka haluaisi oman alan osa-aikaista työtä, mutta jolla ei kuitenkaan ole oman alan työkokemusta alla, koska pistin pienet lapset etusijalle yhdessä opiskelun kanssa. En kelpaa opiskelijoiden hommiin, mutta ei ole asiaa valmistuneidenkaan kanssa kilpailemaan, koska heillä on edes jotain työkokemusta alalta ainaki harjoittelun muodossa. Tai vähintään paremmat sivuaineet, koska juntti ja arka minä ei osannut tehdä oikeita valintoja parikymppisenä. Aika paskoissa vesissä uitu nyt tämä kevät-kesä tältä osin, kun kaikki on epävarmaa. Samaan konkurssiin keksii aina kaikkea muutakin, ettei varmasti pääse unohtamaan, kuinka paskaa kaikki oikeasti nyt onkaan 😀 valoa vähän jo tunnelin päässä ja tämä teksti lohdutti. Askel kerrallaan, kyllä kaikki jotenkin järjestyy. Minullekin. Ja onhan mullakin ne ihanat lapset <3
Kommentit
Oi kiitos tästä! Itse olen tuskaisessa vaiheessa, 31-vuotias valmistunut lisäkoulutusta opiskeleva kolmen lapsen äiti, joka haluaisi oman alan osa-aikaista työtä, mutta jolla ei kuitenkaan ole oman alan työkokemusta alla, koska pistin pienet lapset etusijalle yhdessä opiskelun kanssa. En kelpaa opiskelijoiden hommiin, mutta ei ole asiaa valmistuneidenkaan kanssa kilpailemaan, koska heillä on edes jotain työkokemusta alalta ainaki harjoittelun muodossa. Tai vähintään paremmat sivuaineet, koska juntti ja arka minä ei osannut tehdä oikeita valintoja parikymppisenä. Aika paskoissa vesissä uitu nyt tämä kevät-kesä tältä osin, kun kaikki on epävarmaa. Samaan konkurssiin keksii aina kaikkea muutakin, ettei varmasti pääse unohtamaan, kuinka paskaa kaikki oikeasti nyt onkaan 😀 valoa vähän jo tunnelin päässä ja tämä teksti lohdutti. Askel kerrallaan, kyllä kaikki jotenkin järjestyy. Minullekin. Ja onhan mullakin ne ihanat lapset <3