Yli pyykkivuorten

En kirjoita koskaan pojastani blogiini, miksi?

Teksti: Hanna Maaria, Yli pyykkivuorten
Lastenohjelma
Kuvankaappaus Wikipediasta.

Kerroin esimiehelleni sivulauseessa jotain, että ”niin kun meidän poika…”. Esimieheni pysähtyi ja katsoi minua hämmästyneenä. ”Onko sinulla poika?” Naurahdin. Tietenkin on! Olin ollut esimieheni alaisuudessa jo lähes kaksi vuotta, mutta hän ei jostain syystä ollut rekisteröinyt, että minulla on myös poika. Hän ajatteli, että minulla on vain kaksi tyttöä.

Naureskelimme asialle kahvihuoneessa myöhemmin. Sanoin esimiehelleni, että ilmeisesti et sitten ole lukenut tarpeeksi blogiani. Toinen työkaverini sanoi, että en itse asiassa kirjoita koskaan pojastani. Ehkä sitten en, vai kirjoitanko?

poika

Lapset eivät halua näkyä

Niin, minulla on kolme lasta. ”Matilda” on yhdeksännellä, ”Henrik” kuudennella ja ”Aava” ensimmäisellä. Bloginimet ovat lastemme toisia nimiä. Minulla on myös mies, josta en käytä etunimeä blogissani, koska miehen nimen julkaiseminen ei ole merkityksellistä blogin kannalta. Perheeni ei ole valinnut julkisuutta vaikka minä olen valinnut. Toki kaikki pelisäännöt on mietitty miehen kanssa tarkasti yhdessä ennen yhdenkään postauksen julkaisua.

Syy miksi Matilda ja Henrik eivät näy blogissani on yksinkertaisesti se, että he eivät halua. Koska he eivät halua, he eivät näy. Jos he joskus näkyvät blogissani tai Instagramissani, olen kysynyt siihen heiltä luvan.

Aava näkyy blogissani enemmän, mutta harkitsen jokaista kuvaa ja asiayhteyttä tarkasti. Hänenkin näkymisensä vähenee blogissa, kun hän kasvaa. En silti usko siihen, että emme julkaisisi koskaan mitään somessa. Kunnioitan heitä, jotka niin tekevät, mutta minua tietty näkyminen ei haittaa.

poika

Lapset somessa

En ikinä julkaise lapsista blogissa kuvaa uimapuvussa, nukkuvana, itkevänä tai jollain ilmeellä, joka on heidän mielestään ruma. Sanomattakin on selvää, että en kuvaa lasta vessassa tai kylpyammeessa. Jos kirjoitan vaikka kihomadoista, en julkaise samassa postauksessa lasteni kuvia. Olisi kauheaa, jos joku googlettaisi kihomadoista tietoja ja eteen tulisi lapseni kuva.

En kirjoita seksistä tai jotain negatiivista parisuhteestani. Sellaiset asiat eivät kuulu minun blogiini, vaikka ne varmasti kiinnostaisivat joitain lukijoitani. En pidä ajatuksesta, että teini-ikäiset lapsemme joutuisivat naurunalaisiksi minun tekstieni vuoksi tai että lapsille tulisi kurja olo. Kirjoitan blogiin asioita, joista voin jutella heidän kanssaan face to face. He kuitenkin lukevat postaukseni.

poika

Ihana poika

Mutta se poikani. Jos en ole kirjoittanut hänestä, kirjoitan nyt.

Poikamme on mielestäni älykäs ja matemaattisesti lahjakas. Hän on luokkansa nopein lukija ja hänellä on todella hyvä muisti. Hän harrastaa salibandya sekä pianonsoittoa. Hän lukee Aku Ankkoja ja pelaa Fortnitea.

Katselen hänen kanssaan kahdestaan Netflix-leffoja, erityisesti komedioita. Hänellä on jo isompi jalka kuin minulla.

Ilmoitin hänet juuri yläkouluun, mikä on ihanaa ja haikeaa.

Hän ei halua tuoretta kuvaansa tähän postaukseen, mitä tietenkin kunnioitan. Kerron kuitenkin, että hän on komea ja ihana. Olen ylpeä, että saan olla hänen äitinsä, vaikka en julkaisekaan hänen kuviaan.

Lue myös

En ehkä kestä: ilmoitin pikkuiseni yläkouluun!

Ehkä vähän hyperventiloin: lapsen kengät ovat kokoa 41!

Koululaiset jumaliste, nyt äiti opettaa miten puetaan päälle!

Lue myös

X