Yli pyykkivuorten

Jaahas, ja taas sekosin uudesta asiasta

Teksti: Hanna Maaria, Yli pyykkivuorten
villasukat

Onkohan minulla kaikki ihan hyvin? Taas siinä kävi niin, että innostuin uudesta asiasta. Se tulee aina ihan puskista ja säikäyttää itsenikin.

Uusia asioita on ollut elämässäni valtavasti. Ne tulevat ihan yhtäkkiä ja täyttävät arkeni. Ihan muutamia mainitakseni: lapsena ratsastus ja hevoset, postimerkit ja Smurffi-figuurit, aikuisena vauvakuume, kestovaipat, Me & I, astiasarjat, kuntoilu, erilaiset ruokavaliot, CGM… Niitä vaan tulee ja menee koko ajan!

Nyt minä kuulkaa paria kuukautta vaille 40-vuotiaana sitten neuloin elämäni ensimmäiset villasukat! Oikeasti, minä! Minä, joka en osaa lyhentää edes verhoja, neuloin villasukat. Whaaat!?

Kerron teille viisi syytä siihen, miksi ihmeessä neuloin villasukat.

villasukat

1. Piheys

Näin joulumarkkinoilla pitkät, musta-valkeat villasukat. Rakastan mustaa ja valkoista ja villasukkia, joten halusin ne. Ne maksoivat 40 euroa, enkä sillä hetkellä raaskinut. Viikkoa myöhemmin näin Facebookissa, että ystäväni oli tehnyt pitkiä villasukkia. Ajattelin, että hitsi, maksaisi vain lankojen hinnan, jos tekisikin itse!

2. Periksiantamattomuus

Minulla on ollut käsitöitä viimeksi seiskaluokalla vuonna 1993-1994. Olin ihan surkea, siis todella surkea. Opin kuitenkin neulomaan kaulaliinan.

Kun isommat lapset olivat pieniä, opettelin neulomaan netin avulla lapasia jossain hetken yliäitiyssuorittaja-puuskassa.Neuloin ehkä viidet lapaset joskus vuonna 2007.

Muistin nyt joulun aikaan yhä miten silmukoita luodaan ja miten tehdään oikea ja nurja silmukka. Päätin, että se riittää taidokseni nyt. Ostin ensimmäisen eteen tulevan lankakerän ja etsin netistä pitkien villasukkien ohjeen. Päätin, että minä hitsi vie opin tekemään villasukat, jopa sen kantapään, jos haluan! Ei kai se muuta vaadi kuin opettelua.

3. Aika poissa somesta

Kaikki aika, minkä olen pois somesta, kännykästä ja tietokoneesta on hyvä asia. Keksin neulomisen sen korvaajaksi.

villasukat

4. Tarvitsen aina villasukat

Minulla on aina jalassa villasukat, yölläkin. Päätin tehdä pitkät yövillasukat.

5. Koska kukaan ei varmaan uskonut, että pystyisin siihen

Koska ala-asteen käsityötunnilla en jaksanut leikata baskeriin tulevaa nahkaa ja ystäväni Jaana joutui sen leikkaamaan minulle, koska silloin toiseen tekemääni lapaseen mahtui kaksi kättä ja toiseen kolme sormea, koska kukaan ei osannut opettaa vasenkätiselle käsitöitä ja koska itkin sunnuntaisin ennen maanantain käsityötuntia, ette kukaan uskoneet, että saan neulottua villasukat. Tein ne siksi, että yllättäisin itseni ja teidät ja näyttäisin kaikille.

Lähestyvä 40-vuotispäivä ahdistaa minua yhä. Haluan kiihkeästi oppia koko ajan uutta kuin todistaakseni itselleni, että kehityn ja opin koko ajan. Ja minä hitsi vie opin sen kantapään tuosta noin vain! Hitsi, että olen hyvä!

Ja nyt minulla on uudet unisukat! Ja seuraava sukkatilaus on jo tehty ja lanka ostettu. Turkoosista langasta tulee seuraavana sukat Aavalle. Jään odottamaan, kuinka kauan teen villasukkia ja mihin ihmeen taitaviin kuviointeihin vielä päädynkään!

Uusi innostumisen aihe tulee aina ihan puskista. Koskaan en tiedä, mistä seuraavaksi innostun. Ihan jännittää itseänikin, lähipiiristä puhumattakaan. Saa nähdä, mistä nautimme tämän jälkeen. Ehkä laskuvarjohyppykurssista? Juu ei, tarpeeksi jännää jo tämä lankojen valinta sukkiin!

Lue myös Saattoi vähän mopo karata käsistä.

Mitä uutta sinä olet lähiaikoina tehnyt?

Lue myös

X