Yli pyykkivuorten

RISTEYKSESSÄ

Teksti: Hanna Maaria, Yli pyykkivuorten
nelikymppinen

Näin unta, että tein postauksen, jonka otsikkona oli Risteyksessä. Kerroin postauksessa, mitä ajatuksia pyörittelen nyt. Kun heräsin, ajattelin, että mitä hittoa, tehdään se postaus.

Olen nyt jonkinlaisessa risteyksessä. Täytin keväällä 40 vuotta, ja tunnustan, että se tuntui niin pahalta, että tänä koronakeväänä lenkillä yksin ollessani ja musiikkia kuunnellessani itkin. Minulla ei ole selitystä siihen, miksi se tuntui niin pahalta. Vaikka minulla on kaikki, mitä ikinä olen haaveillut, tuntui silti pahalta täyttää 40.

Kirjoitin itseäni huijatakseni postauksen, johon kasasin 40 syytä rakastaa olla 40-vuotias. En ole vielä itse ottanut näitä ajatuksia voimakseni. Ehkä jonain päivänä sitten. Lue tästä postaus 40 syytä rakastaa olla 40-vuotias ja tästä postaus 40-vuotias ja kaunis, rietas, onnellinen.

Tässä elämäntilanteessa koen olevani risteyksessä monessa asiassa. Samaistutko näihin risteyksiin?

nelikymppinen

Työ ja opiskelu

Olen koko aikuisikäni etsinyt omaa työtäni ja paikkaani työelämässä. Ensin minusta piti tulla sosionomi, sitten äidinkielen opettaja, sitten luovan kirjoittamisen ohjaaja ja toimittaja, sitten tiedottaja. Vaihdoin kesken opintojen ammattikorkeasta yliopistoon ja yliopistossakin vielä pääainetta ja kurssisuunnitelmia usein. Lopulta minusta tuli toimittaja ja tiedottaja.

Vahvuuksiani ovat kirjoittaminen, kielenhuolto ja someosaaminen. Viestintäalan pätkätöiden keskellä on tullut vahvasti ajatus, että minun pitäisi opiskella jotain uutta ja nyt heti. Olen pyöritellyt paria ajatusta, mutta ajatus ei ole vielä täysin kirkas. Minkä ammatin haluaisin opiskella juuri nyt? Mikä on tärkeintä: helppo työllistyminen vs viestintäalan raastava kilpailu, työn tuoma innostus ja merkityksellisyydentunne, hyvä palkka, ihmisten kanssa tehtävä työ vs nykyinen tietokonetyö vai joku muu?

Vahvasti risteyksessä juuri nyt.

Blogi

Blogini täyttää tässä kuussa viisi vuotta. Se on pitkä aika. Lapsiperhebloggaajana työni on ehkä tehty. Viidessä vuodessa olemme kasvaneet pikkulapsiperheestä murrosikäisten lasten perheeksi. Kirjoitusaiheet ovat hyvin erilaisia kuin silloin.

Kävijämääräni ovat kasvaneet koko ajan, mutta en ehkä enää näe sitä. Koen, että pitäisi kasvaa enemmän ja eri tavalla. Somevaikuttajan työ on muuttunut hirvittävästi tänä aikana. Enää ei voi tuoda samalla tavalla kipukohtia esille, kun tuntuu, että saa vastaansa hyökkäyksiä. Blogimaailma koetaan yhä jollain tavalla vastenmielisenä eikä ymmärretä, millainen valtava työ on taustalla. Ei tee enää mieli kertoa itsestään ja elämästään.

Olen pohtinut, millaista olisi elää ilman blogia ja sen muita kanavia. Rakastan kuitenkin tällaista kirjoittamista, enkä halua siitä vielä luopua.

Lue tästä postaus Kaksi vuotta ammattibloggaajana – näin onnistuin.

yli pyykkivuorten

Äitiys

Äitinä seison nyt liittymässä keskellä moottoriteitä. Haluaisin kirjoittaa rehellisesti, millaista on olla kahden murrosikäisen ja yhden kipakkaluonteisen alakoululaisen äitinä. Se ei ole aina kovin helppoa eikä aina kovin mukavaa. Tekstini toisivat vertaistukea muille, mutta en halua loukata kasvavia lapsiani.

Minulle oli luontevaa olla vauvan, taaperon ja leikki-ikäisen äiti. Vaikka nytkin yritän parhaani, en aina onnistu. Se on turhauttavaa. Yritän yhä pitää huolta, kasvattaa, ohjeistaa ja näyttää esimerkilläni hyvää elämää, mutta se valuu toisinaan kuin vesi hanhen selästä. Se on uuvuttavaa.

Teemme kipeästi eroa toisistamme. Vanhin lapsemme asuu enää pari vuotta kotona. Se ajatus on vaikea, kummallinen ja erikoinen.

Lue tästä postaus Minusta on tullut paska mutsi.

äitiblogi

Tulevaisuus

Olen kiitollinen, että juuri nyt minulla on töitä muutamaksi kuukaudeksi. Olen kiitollinen miehestäni ja kaikesta siitä, mitä meillä on. Olen kiitollinen näistä kolmesta lapsesta, todella. Todella paljon.

Tässä postauksessa Parisuhteen kantavia voimia on haaveilu tulevaisuudesta pohdin, että en yhtään tiedä, missä asumme tulevaisuudessa. Tulevaisuus tuntuu juurettomalta. Olen kuitenkin kiitollinen perheestä, ystävistä ja suvusta.

Juuri nyt tuntuu, että tulevaisuuden edessä on paksu samettiverho, mutta on ihan mielenkiintoista päästä kurkistamaan sen taakse.

Missä risteyksessä sinä olet? Mitä mietit nyt?

Lue myös

X