Teini kulkee pakkasessa lenkkareissa – yritän kyllä parhaani suorittaessani äitiyttä…
Ostin yläkoulua käyvälle pojalle hyvät talvikengät marraskuun alussa. Poika valitsi ne itse. Jätin kengät eteisen kenkähyllyyn, kun tulimme kotiin kaupasta.
Joulukuun alussa katsoin, että kengissä on yhä laput kiinni. Vaan samapa tuo, eihän meillä ollut luntakaan. Kun Pirkanmaallekin tuli kunnolla lunta joululoman aikana, piilotin lenkkarit.
Kun lenkkareita ei löytynytkään eteisestä, kävimme sellaisen klassisen teinipoika vs. boomer -ajatustenvaihdon. Oven olisi saanut hiljemminkin kiinni kouluun lähtiessä.
Iltapäivällä koulusta palasi tuskainen nuori. Tuntikausien opiskelu koulussa lämpimät talvikengät jalassa oli ollut inhottava kokemus. Jalat olivat olleet ihan liekeissä, aivan tulikuumat. Hän antoi minun kokeilla sukkiaan. Ne olivat hiestä läpimärät.
Ojensin lenkkarit takaisin. Edes 20 asteen pakkanen ei palauttanut talvikenkiä käyttöön.
Palelijaäiti yrittää parhaansa
Palelijaäiti, jolla on yölläkin villasukat ja villapaita päällä ei vaan pääse kovakuntoisen, hikipäisen nuoren kanssa samalle aaltopituudelle. Eihän nuorelle yksinkertaisesti vaan tule yhtään kylmä edes niissä asteissa, joissa minä lähestyn jo hypotermiaa.
Olen tietysti jo kauan sitten ymmärtänyt, että toppahousut ja kaulahuivit eivät kuulu nuorten elämään. Takki kuuluu olla auki ja nilkat vilahtaa edes vähän. Eipä itsellänikään ollut esimerkiksi kasiluokalla koko talvena pipoa, toppahousuista nyt herranjestas puhumattakaan.
Kauhealtahan se tuntuu katsoa, mutta ei kai auta kuin yrittää tulkita ja keskustella, mitä myönnytyksiä voisi tehdä. Voisiko housujen alla olla merinovillaiset pitkät kalsarit tai pitkikset? Löytyisikö kuitenkin joku kiva villapaita, edes napapaitamallissa? Voisiko jotain toisenlaista takkia pitää mahdollisesti kiinni edes silloin, kun on 20 astetta pakkasta?
No, ei myöskään voi yleistää. Toinen teini pitää aina takin kiinni ja kulkee tennareissa, toinen laittaa talvikengät mutta pitää takin auki. Toisessa perheessä on taas toisenlaiset pukeutumistavat.
Vaan kukapa haluaisi, että työpäivän ajan jalat kiehuisivat tulikuumina? Ei kai kukaan. Älä siis katso arvostellen, kun lapseni kulkee hangessa lenkkareilla kouluun. Minäkin vain yritän parhaani mukaan olla hyvä nuoren äiti, mutta sehän ei olekaan mikään pala kakkua se.
Liity teinien äitien ja isien Ragemutseihin Facebookissa!
Teinit postauksissa
Yksi teiniarjen suurimmista äidin ärsyyntymisistä
Koululaiset jumaliste, nyt äiti opettaa miten puetaan päälle!
Kymmenen tiukkaa faktaa teiniarjesta
Boomer hei, Netflix and chill ei tarkoita telkkaria
Joskus mietin, että en osaa enää olla äiti
Tonnin kännykkä kaverilla – teinin kasvatus haastaa rikkaassa kunnassa
Teinipoika imuroi. Kaveri: ”Ootko sä joku nainen?”
Kommentit
Tutulta kuulostaa kaikki tuo. Kyllähän meillä aikuisillakin on tietty sosiaalinen pukeutuminen esim töissä, riippuen mitä työtä tekee, sekä vaikka juhlissa.
Kommentit
Täällä pitää olla lähes kaikissa luokissa kengät pois tunnilla myös yläkoulussa. Kemian luokka taitaa olla poikkeus. Ymmärrän poikaasi, talvikengät koko päivän sisällä on aika inhottava kokemus.
No kyllä, varmasti inhottavaa.
Niinhän se on että pakottaa ei voi ja elämä opettaa. Meidän teinin koulussa ollaan kengittä joten käyttää varsikenkiä, kesälenkkarit ovat jo kaapissa. Talvitakki on mennyt päälle kun on riittävästi pakkasta ja itse valittu pipo. Itse vilukissana ihmetyttää miten ne teinit tarkenevat.
Jotenkin ne vaan tarkenee ja sosiaalinen pukeutuminen on tärkeää myös. Yritän chillata.
Muistan nuo samankaltaiset keskustelut kun itse olin yläaste iässä. Siihen aikaan (vaikka siitä onkin vasta 15-20 vuotta) ei tainnut vielä nilkkojen näyttely olla muodissa, mutta villasukat oli välitön turn off ja ulkona kuljettiin selkä paljaana, takki auki, ilman kaulahuivia ja pipoa. Muodissa taisi olla todella matalat lantiofarkut että stringit vilkkui ja todella lyhyet takit. Kalsaritkin oli ”nolot” ettei niitä voinut käyttää. Pakkasesta viis ja siitä että koulumatkat mentiin pyörällä. Oli vain pakko olla muodissa mukana ettei erotu joukosta ja joudu naurunalaiseksi. Ja herranen aika jos piti toppavaatteita pukea päälle. El, ei ja vielä kerran ei.
Nykyään alhaisen verenpaineen ja huonon ääreisverenkierron takia joudun käyttämään villasukkia lähes vuoden ympäri. Ei puhettakaan että lähtisin ulos talvella ilman että olen vuorannut päälleni lähes kaikki ulkovaatteeni. Asunnossa patterit täysillä ja jokainen vieras valittaa kuumuudesta samalla kun itse palelen sohvalla.
Niin ne ajat muuttuu. Kyllä itsekin kauhistelen nuorten nykymuotia kuten äitini aikoinaan, todeten vain että odottakaas vuosikymmen pari niin johan alkaa tuntua. Mutta tavallaan myös ymmärrän sen sosiaalisen paineen mikä muodista voi tulla. Toivon että oma mukula osaa sitten isompana pukea päälleen kunnolla, jos paukkupakkasia silloin vielä on, mutta trendit muuttuu ja elää.
Tutulta kuulostaa kaikki tuo. Kyllähän meillä aikuisillakin on tietty sosiaalinen pukeutuminen esim töissä, riippuen mitä työtä tekee, sekä vaikka juhlissa.