Yli pyykkivuorten

Apua! Piikkikammoiselle pistoshoitona metotreksaatti. Miten ikinä opin?

Teksti: Hanna Maaria, Yli pyykkivuorten

Heippa taas pitkästä aikaa! Kerroin keväällä, että reumasairauttani on yritetty diagnosoida jo muutamien vuosien ajan. Oireina minulla on nivelten ja kudosten turvotukset sekä satunnaiset kivut. Aiemmin pohdittiin sidekudossairautta. Tällä hetkellä sekä se että nivel- ja selkärankareuma on suljettu pois.

Kävin taas tällä viikolla reumapolilla, kun tuntuu, että lääkkeeni Trexan ja Oxiklorin eivät auta. Sain lääkelistaani kolmannen reumalääkkeen. Samalla tapahtui se, mitä pelkäsin: Trexan eli metotreksaatti vaihdetaan pistoshoitoon. Apua! 

Minulla on ollut koko elämäni piikkikammo. Viisaudenhampaiden poistossa puudutuspiikit saivat minut itkemään. Samoin useat niveliin laitetut kortisonipiikit, jotka sattuvat ja kirvelevät pistoksen tuoman pelon lisäksi. Käyn kuitenkin vähintään kolmen viikon välein verikokeissa eikä niihin meno kauhistuta. Selviän verikokeista ihan hyvin, kun en katso.

Nyt minun pitäisi aloittaa hoito, jossa pistän itseäni kerran viikossa. Ei siis mitään verrattuna esimerkiksi diabetekseen, mutta silti ajatus tuntuu tosi inhottavalta. Miten koskaan opin ja uskallan pistää itseäni? Se tuntuu ajatuksenakin tosi inhottavalta.

Minulla on ensi viikolla pistosohjaus. Ah miten ihana tapa viettää ylimääräinen lomapäivä keskellä työviikkoa… Menen sinne ehkä ilman silmämeikkiä, koska ajatus tuntuu niin kurjalta, että varmasti itken jo odotushuoneessa.

Hei kertokaa muut, miten opin siihen? Selviänkö siitä?

Ja hei käy katsomassa Instasta @hannamaariap tuon kuvan viesti. Liittyy tisseihin! Tähän asiaan tuo kuva ei liity mitenkään paitsi ehkä sellaiseen zen-fiilikseen, johon yritän tässä päästä.

 

 

 

Lue myös

X