Hyvinvointi

Blogin avulla kirjailijan ura nousuun?

Teksti:
Anna.fi

Verkkopäiväkirja eli blogi voi antaa onnenpotkun kirjailijan uralla eteenpäin -tai ainakin julkisuutta. Ainakin Amerikassa.

Kirjailijan ura nousuun

Kirjakustantajat Yhdysvalloissa ovat innokkaita hyödyntämään bloggausilmiötä ja blogikirjoittajat ovat enemmän kuin valmiita auttamaan asiaa. Bloggaajat haluavat nyt määrätietoisesti ”tulla löydetyiksi”. He haalivat lukijoita ja kannustavat heitä äänestämään blogikilpailuissa, jotta saisivat kykyjenetsijöiden huomion. Nyt trendinä suosituimpien bloggaajien keskuudessa on paljastaa henkilöllisyytensä näyttävästi julkisuutta hyödyntämällä. Kustannussopimuksia on blogien perusteella syntynyt pilvin pimein.

Stephanie Klein on 30-vuotias bloggaaja ja Manhattanin kiistaton ja kadehdittu internetkuningatar.

Vuonna 2005 Klein sai agenttinsa toimesta kustannussopimuksen Regan Booksilta kirjalleen ”Straight up and dirty: The Life of a Young New York Divorcee” . Sopimus sisälsi oikeudet myös tv-sarjaan ja elokuvaan.

Klein halusi kirjailijaksi ja perusti blogin. Hän kirjoittaa blogissaan avoimesti ja estottomasti sinkkuelämästään avioeronsa jälkeen Manhattanilla. Myös kirja pyörii saman aiheen ympärillä. Tämä entinen AD/valokuvaaja ei kerro yksityiskohtia, mutta blogi toimi suuressa roolissa kirjan sopimuksen syntyprosessissa.

Nyt Klein on täysipäiväinen kirjailija.

”Any publicity is good publicity”

New Yorkin media nostaa parrasvaloihin jatkuvasti uusia bloggaajia.

Yksi heistä on  26-vuotias Brooke Parkhurst, joka sai viime vuonna kustannussopimuksen bloginsa ”Belle in the Big Apple” perusteella.

Parkhurst kertoi blogissaan salanimellä anekdootteja deittailusta, rakkaudesta ja elämästä Manhattanilla. Lisäksi hän kirjoitti avoimesti, eikä aina niin mairittelevasti, puolen vuoden pestistään Fox News Channelin tuottajana. BBC Radio suositteli blogia, mutta toimittaja varoitti Parkhurstia potkujen vaarasta.

Parkhurstia ei irtisanottu, mutta hän sai kustannussopimuksen Scibner Publishingin kanssa. Blogiin perustuva kirja julkaistaan tämän vuoden aikana.

Kolme ja puoli vuotta sitten New Yorkiin muuttaessaan Parkhurstilla oli asiaankuuluva suuri unelma. Hän halusi kirjailijaksi. Hän hankki itselleen kustannusagentin ja työsti käsikirjoitusta kirjaansa varten. Agentti sanoi tämän olevan välttämätöntä, ennen kuin esikoiskirjailija voisi unelmoidakaan sopimuksesta. Kaikki tapahtui Parkurstin mukaan hieman vahingossa. Hän kirjoitti blogiaan huvikseen varsinaisen kirjoittamisen lämmittelysessiona aamuisin. Nyt blogi päätyykin kirjaksi.

New York Post julkaisi viime vuonna paljon huomiota herättäneen artikkelin ”Meet the dinner whores”, jossa Parkhurst oli yksi haastateltavista. Artikkeli kertoi Manhattanin deittailukulttuurin muodosta, josta Parkhurstkin on blogissaan omakohtaisesti kirjoittanut. Kauniit nuoret sinkkunaiset käyvät kalliilla päivällisillä varakkaiden vanhempien miesten laskuun. Vastineeksi miehet saavat mielenkiintoista keskusteluseuraa -vain ja ainoastaan.

Otsikko ei välttämättä ollut aivan Parkhurstin mieleen,mutta artikkelista seurasi paljon julkisuutta tulevalle kirjalle.

Artikkelin myötä Parkhurstin anonymiteetti blogissa meni sen sileän tien, mutta hän jatkoi kirjoittamista ”Bellenä”. Se muistuttaa osaltaan lukijoita kirjasta.

Parkhurst perusti myös poikaystävänsä kanssa yhteisblogin, jossa he kirjoittavat ruuasta, huvittelusta ja New Yorkin yöstä. Pariskunta suunnittelee myös yhteiskirjaa. Parkhurst kuvaileekin itseään nykyisin ”parantuneeksi päivällishuoraksi”. Poikaystävä toimii kokkina yhdessä Amerikan arvostetuimmista ravintoloista.

Tunnustus omalle nimelle kutkuttaa

Anonyymeja bloggaajia tulee nyt esiin omalla nimellään New Yorkin mediassa kuin sieniä sateella. Osa ”paljastuu” avoimesti omasta tahdostaan.

Viime vuonna New York Observerin artikkelissa paljastui myös kriittisenkyynisen ”Opinionistan” henkilöllisyys. Tämä 28-vuotias juristibloggaaja, oikealta nimeltään Melissa Lafsky, kertoi blogissaan työstään juristina ja suurten lakifirmojen raa’asta työkulttuurista ilman armoa.

Ajoitus on kaikki kaikessa. Lafsky teki pehmeän laskun. Hän esiintyi jo aiemmin anonyymisti New York Timesissa ja American Lawyerissa.

Lafsky aloitti yhteistyön tunnetun blogeihin mieltyneen agentin kanssa ja otti lopputilin lakifirmasta. Paljastettuaan henkilöllisyytensä hänellä oli iso nippu käsikirjoitusta valmiina kirjaan, joka perustuu hänen elämäänsä juristi-bloggaajana. Lafsky poisti blogistaan tulenarkoja kirjoituksia kolleegoistaan. Hän kertoi ”paljastumisensa ainakin pakottavan hänet tekemään uraa kirjailijana”. Lafsky odottaa vieläkin kustannussopimusta kirjalleen, mutta blogi poiki hänelle toimituspäällikön pestin Huffington Postissa.

Blogikirjailijaksi Suomessa?

Kumpi merkitsee enemmän lahjakkuus vai markkinointi?  Julkisuus auttaa, mutta on samalla kaksiteräinen miekka. New Yorkin media rakastaa nostaa erilaisia ihmisiä valokeilaan, mutta ei epäröi myöskään tiputtaa heitä. Aidosti lahjakkaat toivottavasti keikkuvat veitsenterällä pisimpään, jotkut ehkä oppivat trapetsitaiteilijoiksi.

Pöytälaatikkokirjailijan kannalta näyttää ainakin Yhdysvalloissa siltä, että verkkopäiväkirjan pitäminen voi sisältää mahdollisuuden onnenpotkuun uralla. Odotellaanko Suomessa nyt ensimmäisiä blogin kautta löydettyjä kirjailijoita?

Yksi blogikirja Suomessakin on ainakin jo julkaistu. Juha Vuorisen Juoppohullun päiväkirja oli ensin verkossa, ja blogi osoittautui supersuosituksi. Päiväkirja julkaistiin omakustannekirjana Diktaattori Oy:n kautta. Kirja on myynyt jo noin 70 000 kpl. Se on käännetty eestiksi, ruotsiksi ja norjaksi.

Kustantajat Suomessa näyttävät olevan Yhdysvaltoja maltillisempia ja kirjan kustannussopimus syntyy valmiin käsikirjoituksen perusteella. Kustannuspäälliköt saavat näitä kasapäin luettaviksi, eikä blogien tiirailulle juurikaan jää aikaa.

Blogikirjasta unelmoivan kannattaa siis varmuuden vuoksi kirjoittaa tekstinsä valmiiksi ja lähettää se perinteisen kuvion mukaisesti kustannusyhtiöön. Tai sitten julkaista kirjansa itse.Reality-tv out, reality-kirjat in!

Stiina Honkamaa

 

X