Elämänmuutos edessä, motivaatio hukassa? Toimi silloin näin ja saavuta tavoitteesi

Pitäisi tehdä jotain, mutta motivaatio puuttuu? Asiantuntija Lasse Seppänen vinkkaa, miten onnistut motivoimaan itseäsi perusarjessa tai vaikkapa elämänmuutosten edessä.

”Motivaatio ei tule, motivaatio tehdään.” 

Näin kuuluu Lasse Seppäsen napakka ohjenuora. Seppänen on ammatiltaan psyykkinen valmentaja, liikunta- ja hyvinvointialan ammattilaisten kouluttaja ja kirjailija.

Seppänen tietää, kuinka motivaatio tehdään. Mutta ensin pitää miettiä, mitä motivaatio itse asiassa on.

– Se on psyykkinen tila, joka määrittää ihmisen toimintavireyden. Se on energiaa ja polttoainetta, jolla saadaan aikaan niitä asioita, joita halutaan saada aikaan, Seppänen kiteyttää.

Motivaatiolla on omat lainalaisuutensa, jotka pätevät niin liikunnassa, työelämässä, opiskelussa kuin perhe-elämässä ja arjessa. Motivaatiossa on kuitenkin paljon myös yksilöllistä.

– Sen taakse kätkeytyy persoonallisuuteen liittyviä tekijöitä, kognitiivisia taitoja ja kykyjä.

Mistä motivaatio syntyy?

Muun muassa henkilökohtaiset arvot ja omat kiinnostuksen kohteet vaikuttavat sisäisen motivaation syntymiseen.

–  Esimerkiksi liikunnassa on tärkeää löytää laji, jota oikeasti rakastaa. Silloin mieli ei lähde hakemaan tekosyitä sille, miksi jättää liikunta väliin. Se liittyy henkilökohtaisiin arvoihin: mitkä asiat ovat minulle tärkeitä, kiinnostavia asioita, Seppänen selittää.

Eli hieman kärjistäen: jos vihaat sydänverellä juoksemista, miksi pakottaisit itsesi lenkkipolulle tai harjoittelemaan maratonia – miksi et vaikkapa sauvakävelisi tai kokeilisi vesijuoksua?

Myös motivaation voimakkuus ja kesto ovat yksilöllisiä.

– On hyvä tunnistaa, oletko se tyyppi, joka kaipaa vaihtelua. Esimerkiksi liikunnassa toisen tarvitsee päivittää harjoitusohjelmaa tiheämpään tahtiin ja toinen voi puolestaan tehdä treeninsä kokonaisen vuoden ajan samalla harjoitusohjelmalla kyllästymättä kertaakaan – hän motivoituu siitä kerta toisensa jälkeen.

Miksi motivaatio välillä katoaa?

Miksi – ja minne –  motivaatio sitten kaikkoaa? Mikä on sen pahin sudenkuoppa?

– Motivaatio on pohjimmiltaan tunne. Motivaatiota ei voi valita: milloin sitä on ja milloin sitä ei ole. Tunteita tulee ja menee –  niitä pystyy säätelemään, mutta ei kontrolloimaan loputtomasti, Seppänen selittää.

Seppänen muistuttaa, että esimerkiksi fysiologiset asiat voivat vaikuttaa motivaatioon. Yksi sen pahimmista vihollista on väsymys. Väsymys voi olla vaikkapa ylikuormittumista tai sitä, ettei ole nukkunut kunnolla.

Miten psyykkinen valmentaja neuvoisi häntä, joka tuntee olevansa niin väsynyt, ettei löydä motivaatiota tehdä asioita?

– Siinä täytyy tunnistaa, mikä on koettua väsymystä ja mikä on absoluuttista väsymystä. Kun väsymys ja uupumus ovat pinnalla, niihin on myös helppo vedota, Seppänen kuvailee.

Aina ei tarvitse antaa kaikkeaan.

– Väsyneenä voi miettiä, mitkä ovat ne pienimmät mahdolliset teot, jotka pystyy tekemään juuri niillä voimavaroilla ja resursseilla, jotka juuri sillä hetkellä ovat käytössä.

Eli jos väsyneenä pitäisi lukea kaksi tuntia tenttiin, voikin lukea tänään 30 minuuttia ja huomenna enemmän.

Motivaatiota uhkaavat myös tietenkin muut kilpailevat tavoitteet tai yllykkeet. Piip piip, kännykkä piippaa, vaikka nenä pitäisi olla kiinni kirjassa. Tai sitten Netflix houkuttelee enemmän kuin lenkkipolku.

– Esimerkiksi ei ole motivaatiota lähteä lenkille, mutta onkin motivaatiota katsella televisiota. Sillä hetkellä voimakkaampi yllyke – mielihalu tai tavoite – kiilaa ohitse. Meillä on samaan aikaan monenlaisia tavoitteita, Seppänen selittää.

On sinun päätöksesi, mitä motivaatiota kuuntelet.

Milloin motivaatio vaatii ”perseelle potkimista”?

Lasse Seppänen on kirjoittanut kirjan Motivaatio – Perseelle potkimisen käsikirja. Hän muistuttaa, ettei motivaatiota kannata jäädä odottamaan. Se ei soita ovikelloa huomenna ja pyydä sinua lenkille. Kaipaako motivaatio todella perseelle potkimista?

– Kyllä se vaatii viisasta vaativuutta. Tärkeää on, ettei selittelisi itselleen, että minulla ei ole motivaatiota tai minulla ei ole kykyjä, Seppänen selittää.

– Motivoitumiseen vaikuttaa tavoite, joka kannustaa menemään eteenpäin. Tavoite voi olla esimerkiksi se, että elää omien arvojensa mukaista elämää koko ajan, vaikka aina ei olisi siihen motivaatiota – sitä ei siirretä ensi maanantaihin.

– Perseelle potkiminen on sitä, että lähtee kehittämään niitä taitoja, että silloin kuin motivaatiota ei ole, on helpompi ohjautua haluttuun toimintaan, eli arvokkaisiin tekoihin.

Eli kun laiskottaa, nouseekin sohvapohjalta ylös, vaikka ei edes huvittaisi.

Löydä paras motivaattori

Mikä sitten on paras motivaattori?

Kun ryhtyy tekemään jotakin itselleen merkityksellistä, siihen myös uppoutuu täysin rinnoin – ja mikä tärkeintä –  siitä myös nauttii.

– Yleensä parhaana motivaattorina toimii jokin asia, mistä tulee itselle hyvä, palkitseva olo. Ei sellainen hyvä olo, mikä tulee välittömästi suklaasta – vaan enemmän mentaalisesti palkitseva hetki: ”Vitsit, että tuntuu hyvältä, että sain tuon asian tehtyä ja se oli oikeastaan mukavaakin!” Seppänen kannustaa.

– Motivaation kannalta on todella tärkeää, että sinulle tulee kyvykkyyden kokemus: kun olen tehnyt vähän näitä asioita – vaikka ne tuntuisivatkin vaikeilta – olen onnistunut, olen ylittänyt itseni.

Lue myös: Löydä motivaatio liikuntaan – 10 vinkkiä