Terveys

Kuhmu ei parane, vaikka sitä painaa villaisella – tällainen viisaus vanhan kansan konstissa kuitenkin piilee

Kolmen k:n sääntö kylmä, koho ja kompressio saattoi olla ennen vanhaankin tiedossa kolhuja hoidettaessa. Uskottiin, että kuhmu ei nouse, kun kolhua painetaan saksilla. Lääkäri vastaa, onko villaisella tai saksilla painamisesta oikeasti apua.

Teksti:
Elina Viitanen
Kuvat:
Istock

Kylmä ehkäisee turvotusta ja tyrehdyttää verenvuodon kolhun sattuessa.

Kolmen k:n sääntö kylmä, koho ja kompressio saattoi olla ennen vanhaankin tiedossa kolhuja hoidettaessa. Uskottiin, että kuhmu ei nouse, kun kolhua painetaan saksilla. Lääkäri vastaa, onko villaisella tai saksilla painamisesta oikeasti apua.

”Painetaan asia villaisella” kuuluu vanha sanonta tarkoittaen, että jokin asia unohdetaan. Tarina ei kerro, pohjautuuko sanonta ikiaikaiseen tapaan painaa kolhuja villalla vai toisinpäin. Varmaa on kuitenkin, että vaikka kipu saattaa hetkeksi unohtua, kun ruhjetta painetaan lämpimällä, pehmeällä villalla, kuhmu tai mustelma ei jää syntymättä mummon kutoman villasukan ansiosta.

– Kompressio on hyvä keino hoitaa kolhua, mutta villalla ei ole mitään merkitystä vamman paranemisen kannalta. Toki se saattaa tuntua mukavalta aivan kuten puhallus, jota vanhemmat usein käyttävät lasten haavereissa. Puhaltaessa hermopäätteet aktivoituvat ja sillä tavalla kipu voi hieman hellittää. Mukava kosketus saa oksitosiinin erittymään ja tekee paremman olon, työterveyshuollon erikoislääkäri Toni Vänni pohtii.

Osa muistaa lapsuudestaan sakset, jotka kaivettiin kaapin kätköistä heti, kun otsaan alkoi nousta kuhmu liian villien leikkien seurauksena. Tässäkin vanha kansa on ollut jäljillä.

– Mikä tahansa metalli on kovaa, ja sitä on helppo painaa kuhmua vasten. Metalli on lisäksi kylmää, ja kylmä ehkäisee turvotusta ja tyrehdyttää verenvuodon. Sakset ovat kuitenkin aika kapeat riippuen toki kolhun koosta, joten painaisin kolhua nykyaikana mieluummin kylmägeeli- tai pakastevihannespussilla.

Lue myös: Keltaista limsaa vatsatautiin? Mieluummin ei, sanoo lääkäri – sen sijaan toinen vanhan kansan konsti voi auttaa

Kuhmu siveltiin voilla – vanhanajan kylmävoide

Ennen jääkaappien yleistymistä voita säilytettiin kellarissa tai viileässä ruokakomerossa. Lumettomaan aikaan voi oli kenties helpoiten ja nopeimmin saatavilla oleva viileä aine kolhun yllättäessä. Lisäksi vanha kansa uskoi, että voi ehkäisisi mustelman syntyä. Nykylääketiede ei tätä allekirjoita.

– Mustelmia ei tarvitse hoitaa mitenkään, jos ei ole varsinaista verihyytymää, joita joskus tyhjennetään tai hoidetaan tarvittaessa. Apteekista saatavaa geeliä voi käyttää myöhemmässä vaiheessa, jos se hieman nopeuttaisi mustelman häviämistä.

Ei voi kuitenkaan huonoinkaan vaihtoehto ole ruhjeen hoidossa – mikäli ei pelkää sotkua.

– Teoriassa jääkaappikylmä, iso voipaketti muotoutuu mukavasti ihoa vasten ja sen avulla saa hyvin painettuakin kuhmua. Harmi vain, että teho on hetkellinen, koska voi sulaa lämmintä ihoa vasten. Onneksi meillä on nykyisin helpompiakin keinoja hoitaa kolhuja, Vänni toteaa naurahtaen.

Kolme koota

Kolhun sattuessa tärkeintä on saada siihen mahdollisimman nopeasti kylmää, sillä kylmä supistaa verisuonia ja estää näin verenvuotoa sekä turvotusta. Mitä vähemmän kudoksiin vuotaa verta ja kudosnestettä, sitä vähemmän kuhmu turpoaa ja sitä pienempi mustelma syntyy.

– Kolhua painetaan voimakkaasti viiden minuutin ajan. Kompressio tyrehdyttää vuotavan haavan ja ehkäisee myös turvotusta. Jos vamma on raajassa, se nostetaan kohoasentoon, jolloin painovoima aiheuttaa sen, ettei tule niin paljon painetta ja turvotusta.

Lääkärin arvioon on syytä lähteä herkästi, erityisesti jos vamma kohdistuu päähän. Pelkkä kuhmu ei tosin ole syy hakeutua tohtorin pakeille.

– Kuhmu syntyy helposti päähän kohdistuneessa iskussa, koska pehmytkudos laajenee aina ja päässä kudos ei pääse laajenemaan muualle kuin ulospäin.

Jos tajunnantaso alkaa hämärtyä tai esiintyy voimakasta pahoinvointia, on hyvä hakeutua pikaisesti päivystykseen.

– Lievän aivotärähdyksen oireet ovat päänsärky, huonovointisuus ja väsymys. Lapset on syytä tuoda tällaisissa tilanteissa näytille, mutta aikuinen voi olla kotonakin, jos ei tilaan liity tajuttomuutta. Jonkun on hyvä seurata potilaan vointia ja herättää hänet muutaman kerran yössä tarkistaakseen, että kaikki on kunnossa, Vänni neuvoo.

Lue myös: Kotiliesi.fi: Konjakkikulaus ja valkosipulia sukkiin – vieläkö muistat nämä vanhan kansan konstit flunssaa vastaan? Lääkäri arvioi, tepsivätkö ne todella

X