Havaintoja parisuhteesta

Miksi on yleisempää valita valehtelu kuin avoimuus?

Teksti:
Havaintoja parisuhteesta

Tämä tarina on tosi.

Nainen alkoi seurustella nuorena. Meni naimisiin nuorena. Sai lapset nuorena. Viisitoista vuotta saman miehen kanssa olleena hän alkoi kokea ahdistusta siitä, että elääkö hän koko elämänsä loppuun saakka niin, että on harrastanut vain yhden miehen kanssa seksiä. Hän halusi kokeilla enemmän.

Hän puhui miehelleen ahdistuksestaan. Sanoi että haluaa kokeilla seksiä jonkun muun kanssa. Vaihtoehdot lyötiin pöydälle. Suhteen avaaminen ainakin hetkeksi tai ero muuten täysin toimivasta ja hyvästä avioliitosta.

Lopulta keskustelujen kautta sovittiin ensimmäisestä vaihtoehdosta. Nainen joka oli koko elämänsä elänyt muiden tarpeita täyttäen halusi täyttää välillä omansa. Hän lähti yksi kahden viikon matkalle. Lapset jäivät hänen miehelleen. Miehelleen nainen sanoi, että jos tilaisuus tulee niin hän aikoo harrastaa seksiä jonkun kanssa.

Tilaisuus oli tullut. Nainen pääsi kokemaan haluamansa vapauden. Hänen aviomiehensä ei ollutkaan enää hänen elämänsä ainoa seksikumppani. Matkalta kotiin saapui vähemmän ahdistunut nainen. Perhe-elämä, avioliitto ja parisuhde jatkui ja se jatkui entistä parempana. Nainen oli saanut haluamansa ja suhde suljettiin jälleen.

Siinäpä teille rakkautta. Näin asiat hoidetaan avoimuudessa. Ja todella harvoin. Sillä niin kuin aiemmin olen sanonut, niin iso osa ihmisistä tekee sen salaa ja valehdellen ja tuntuu jopa että se on suuren yleisön silmissä hyväksyttävämpää. Sillä kun kertoo tämän tarinan konservatiiviselle perhearvoista paasaavalle niin hän pitää tätä tarinaa sairaana. Ja samalla itse tekee saman salaa puolisoltaan. Rikkaimmat jopa rahalla.

Siksi kaikki tekstit jotka kertovat avoimista suhteista saa osakseen vihaa. Ääneen puhuminen ja avoimuus kun eivät ole olleet tämän kansan juttu, vaan piilossa pitäminen, tekopyhyys ja saatanallinen moralisointi.

X