”Tämä siitä seuraa, kun ei eroa ajoissa”

”Hei! Olen elämäntilanteestani johtuen törmännyt nyt feedissäni ihan jatkuvasti blogiisi, joka on siis oikein hyvä! Kauhulla kuitenkin katsoin, mitä kommentteja saat!!? Hirveää. Tällainen blogi on kuitenkin tärkeä ylipäätään parisuhteessa eläville tai eläneille ihmisille. Itse luin siitä monta kertaa omat ajatukseni.

Olen 40-vuotias naisoletettu, äiti ja teen juuri kipeää eroa 20-vuotisesta liitosta lasteni isän kanssa. Tilanne oli se, että oli lopulta pakko erota. Vuosien ja vastoinkäymisten jälkeen, huomasin eläväni kauhuelokuvassa, jossa elän alistettuna, halveksittuna ja peloissani jonkinlaista varjoelämää omassa kodissani, siitä elämästä, jota ulospäin yritin kaikille esittää. Kunnes tuli se viimeinen kuuluisa tikki. Käsitin, että minun oli lähdettävä, vielä kun minusta on edes jotain jäljellä, naisena, äitinä ja ihmisenä. Vuodatin silti kyyneliä ja oli kuin raaja olisi leikattu minusta irti ilman puudutusta.

Blogisi lukeminen on tuonut minulle suurta lohtua surussani. Ihmiset eivät todellakaan ”eroa liian helposti”. Itse vedin siihen pisteeseen asti, että se maksoi minulle melkein kaiken. Kunnes tapahtui jotain.

Edelleen itken välillä uudessa asunnossani yksin, kun lapset ovat exällä. Tämän ilkeät sanat kaikuvat korvissani ja väheksyvä katse seuraa vieläkin. Minun on hyvin vaikea uskoa, että kukaan mies rakastaisi minua enää koskaan tai pitäisi haluttavana. Olen kyllä kuulemma hyvin kaunis ja monikin mies haluaa panna minua, sen olen kyllä huomannut jo. Mutta en halua olla vain joku pantava lihakimpale, sitä olin jo vuosia avioliitossani. Pelkään myös, että olen liian traumatisoitunut kaikille potentiaalisille mukaville miehille. Että en enää ikinä osaa päästää lähelle.

Tämä siitä seuraa, kun ei eroa ajoissa. Ehkä tämä kuitenkin tästä, sitten joskus taas. Mutta ihmiset, naiset ja miehet; Erotkaa, se voi olla kipeydestään huolimatta myös järkevintä ja parasta. Sinulle itsellesi.”