Mies ei ole Marsista, eikä nainen Venuksesta.

Miehet ovat Marsista, naiset Venuksesta. Näin väitti muutaman vuosi sitten kirjoitettu kirja alleviivaten paksulla mustalla tussilla sukupuolten välisiä eroavaisuuksia. En pidä tuosta hokemasta yhtään. Minä en miehenä halua elää eri planeetalla kuin naiset. Haluan ehdottomasti, että asutamme samaa planeettaa. Sitä paitsi sukupuolten väliset eroavaisuudet ovat kulttuurin luoma illuusio ja kasvatuksen tuotosta. Aivan kuin sukupuoli olisi jotain sellaista, joka määrittelisi ihmisen käyttäytymisen ja tarpeet. Eiköhän se ole enemmän persoona kuin sukupuolikysymys, joka meitä ihmisenä määrittelee. Minä haluan käydä tuota hokemaa vastaan ja sanoa, että tulemme ja asutamme aivan samaa planeettaa.

Viime kuukausien kaksi suosituinta tekstiäni ovat olleet naisen ja miehen rooliodotuksia ruotivat kirjoitukset. Kirjoitus nainen, joka halusi seksiä, poiki minulle useita yksityisviestiä, jossa kiitettiin, että olin tuonut näkyville naisen oikeuden tulla seksuaalisesti tyydytetyksi. En ymmärtänyt, että ongelma on yleinen. Että yhäkin elämme yhteiskunnassa, jossa naisen seksuaalinen avoimuus ja halukkuus ovat joissakin piireissä tabu. Ja että monet naiset tuntuvat kokevan seksin vain miehen saaman tyydytyksen kautta. Kirjoitukseni miesten kokemasta kosketuksen puutteesta ja oikeudesta itkeä ja näyttää heikkoutensa herätti myös mielenkiintoa. Tyypillisten, onko pakko jauhaa paskaa homottelun lisäksi, sain paljon palautetta, jossa kompattiin esille tuomaani ongelmaa.

Kuulin harmikseni, että delfiineistä tyhjentyneet Särkänniemen tilat on päätetty luovuttaa jo toiseen käyttöön. Sinne olisi nimittäin voitu perustaa roolialtaat. Vuoroviikoin altaissa olisivat olleet näytillä joukko seksiä tahtovia naisia ja joukko itkeviä ja tuntevia miehiä. Kyllä niihin näytöksiin katsojia oltaisiin saatu, koska yllättävän jumissa ahtaat sukupuoliroolikäsitykset meissä tuntuu olevan.

Palautteista päätellen ihmisillä on selvä tarve nousta pois vanhoista ja tunkkaisista roolioletuksista. Ei se ole rohkeaa naisena kirjoittaa tai puhua avoimesti seksistä, eikä se ole rohkeaa miehenä kirjoittaa ja puhua avoimesti tunteista ja ikävästä, vaan se on ihan normaalia toimintaa. Se tuntuu joka kerta yhtä hämmentävältä, että joillekin tulee vieläkin yllätyksenä, että nainen haluaa panna ja mies itkeä. Koska he ovat niin pitkään kuulleet hokemaa, että miehet ovat Marsista ja naiset Venuksesta ja eihän Marsissa itketä eikä Venuksessa panna. Jokainen, joka uskaltaa asettua poikkiteloin rooleja vastaan, saa joko sankarin tai petturin vastaanoton.

Minä uskon yhteen planeettaan. Uskon, että ihminen ei ole sukupuoleen sidottu, vaan että meillä kaikilla sukupuoleen katsomatta on aivan samanlaiset tarpeet, pienillä persoonakohtaisilla eroavaisuuksilla. Minä olen syntynyt mieheksi, mutta en todellakaan ole syntynyt Marsissa, jossa kaikki muutkin kaltaiseni pippelin omistavat ovat muka syntyneet. Olen syntynyt samalla planeetalla, jossa kaikki naiseksi syntyneet ja pimpin omistavat ovat syntyneet, eikä sen naisten planeetan nimi ole Venus. Koska samasta aineksista meidät on alulle pantu ja samaa ainetta tulemme aina olemaan. Joka muuta väittää, tappaa itsestään puolet.

Haluan asuttaa meidät kaikki samalle planeetalle. Saturnus voisi olla hyvä. Sillä on kauniit renkaat ja se muistuttaa nimenä lauantaita, päivistä parhainta. Olen yksi planeetan asuttajista. En koe eroavani kenestäkään muusta. Saanen esitellä hieman itseäni. Olen neljäkymmentävuotias miespuolinen ihminen Saturnuksesta. Haluan tulla hyväksytyksi, kosketetuksi ja rakastetuksi. Haluan tehdä jotain, jolla on tarkoitus. Haluan, että minulla on ympärillä ihmisiä, jotka rakastavat minua ja minä haluan jakaa heille omaa rakkauttani. Tarvitsen turvaa, syliä ja kannustusta ja haluan antaa turvaa, syliä ja kannustusta. Haluan kokea iloa, surua, ikävää, intohimoa, riemua ja kaikkia mahdollisia tunteita. Haluan, että saan itkeä silloin kuin itkettää ja olla heikko, kun tunnen olevani heikko. Olen ihminen, joka haluaa itkeä ja panna. Niin kuin ihan jokainen meistä, sukupuoleen ja planeettaan katsomatta.

Se on se planeettani, jossa minä asun ja planeetta, josta olen tullut. Vanhoja roolioletuksia uskoen olisin mies Marsista. Kiinnostaisi kovasti tietää, että kuinka paljon se Venuksesta tuleva nainen minusta eroaisi, jos minä tulen Marsista ja nainen Venuksesta. Vai onkohan niin, kuten tekstin alussa esitin, että sukupuolet eivät eroakaan toisistaan ja roolioletukset ovat lähinnä kulttuurin luoma illuusio ja kasvatuksen tuotetta.

Minä uskon Saturnukseen ja siihen, että olemme kaikki yhtä, naisina, miehinä, ihmisinä ja unohtaa paikkaansa pitämättömät typeryydet joistakin eri planeetoilta tulemisista.

Naurettavaa sellainen muurien pystyttäminen.