Hiljaiseksi vetää

”Jos kyse on etsivästä nuorisotyöstä. Se on nimenomaan näin, että mennään kotiin nuorten kanssa, autetaan heitä syömään aamiaista ja saamaan vaatteet päälle ja mennä kouluun. Se on niinkun tällä tasolla.”

Näin puhui tällä viikolla nuorisoministerimme Sandra Bergqvist. Tällä tavalla hän paljasti, että ei tiedä mitään etsivästä nuorisotyöstä, ei ole viitsinyt ottaa siitä selvää ja silti tukee alan leikkauksia.

Hiljaiseksi vetää.

Voin hyvällä omalla tunnolla sanoa, että minä tiedän etsivästä nuorisotyöstä enemmän kuin siitä vastuussa oleva ministeri. Olen päässyt seuraamaan sitä elämässäni läheltä.

Lausunnossaan ministeri puhuu vähättelevään sävyyn ja jopa halveksien alan ammattilaisista. Etsivä nuorisotyö pelastaa parhaimmillaan nuorten ihmisten henkiä ja toissijaisesti palauttaa nuoria ihmisiä yhteiskuntaan sisään. Ja jos puhutaan hallituskieltä eli rahaa, niin yhteiskunnalle tulisi kalliimmaksi se, että etsivää nuorisotyötä leikattaisiin niin kuin hallituksella on aikomuksena. Turha siitä on heille sanoa, sillä ideologia on sokaissut heistä joka ikisen.

Tämä on vain yksi esimerkki siitä ylimielisestä tavasta tehdä päätöksiä, joita hallitus harrastaa. Ei pelkästään se, että kukaan ei tunnu tutustuneen vastuussa oleviin aloihin, joita ovat ajamassa alas, niin samalla suhtautuminen alan ammattilaisiin on töykeää ja alentavaa. Pakko kysyä, että miten he edes kehtaavat?

Sama tietämättömyys ja asenne on myös suhteessa sosiaaliturvaleikkauksiin. Kukaan ei tunnu ymmärtävän Suomen sosiaaliturvajärjestelmää tai ylipäätään ihmisten arkea pienituloisten maailmassa. Pakko sanoa, että tämä on ylivoimaisesti pöyhkein ja elitistisin hallitus koskaan.

Jos samaisella retoriikalla voisi kertoa nykyisten ministerin hommista kuin nuorisoministeri käytti, niin se voisi mennä osapuilleen näin:

”Jos kyse on ministereistä. Se on nimenomaan näin, että mennään köyhien kotiin, otetaan heidän jääkaapista aamupala pois, revitään vaatteet päältä ja piiskataan vittuillen kokopäivätöihin, joita ei ole. Se on niinkun tällä tasolla.”

Milloin tulisi edes pieni ripaus humanismia?