
Kotiintuloaikoja, paikantimia ja muita terveen parisuhteen osatekijöitä
Nainen aiheutti keskustelun. Hän kertoi julkisesti parisuhteensa säännöistä. Heillä on miehensä kanssa käytössä paikannin, joka kertoo jokaisessa hetkessä, että missä puoliso on menossa. Lisäksi he ovat päättäneet, että eivät tapaa yksin ketään vastakkaisen sukupuolen edustajaa. Myös jokainen salasana on puolison tiedossa, koska kaikki viestit ja sähköpostit ovat luonnollisesti yhteisiä.
Minä voisin ehdottaa heille vielä paksua parisuhdeköyttä, jolla kotiin jäävän osapuolen voisi köyttää patteriin kiinni siksi aikaa, kun itse käy esimerkiksi töissä.
Jokainenhan voi vangita itsensä sellaiseen vankilaan kuin haluaa. Suostua siihen, että paikannin kertoo liikkeistä ja esimerkiksi työpaikalla kiertää viiden metrin päästä vastakkaisen sukupuolen edustajan, koska lähempää ei ilman puolisoa voi.
Vaan yksi asia pitäisi viestien ja sähköpostien kanssa muistaa. Ne ovat yksityisiä. Jos minä kirjoitan viestin tai sähköpostin jollekin ihmiselle niin oletan, että kukaan muu ei sitä näe. Jos tiedän, että asia on muutoin, niin lakkaan lähettämästä viestejä hänelle. Toivonkin jo ihan kirjesalaisuuden vuoksi, että näin on käynyt kyseiselle pariskunnalle.
Järkyttävästä turvattomuuden tunteesta, kontrollin halusta, itsetunnottomuudesta ja syvistä peloista tuo kaikki kertoo. Yksi todiste siitä, että terapian pitäisi olla kaikille pakollista. Rakkautta tuo ei ole, sillä rakkaus elää vapaudesta.
Surullista on huomata aiheen ympärillä olevaa keskustelua lukeneena, että moni pitää kyseistä tapaa hyvänä ja normaalina. Monen argumenttina on, että jos molemmat haluaa niin ei kai asiassa pitäisi olla mitään ongelmaa. Vaan kun tässä on 10 vuotta tullut luettua ihmisten tarinoita niin usein molemmat eivät halua, vaan kyse on enemmän toisen tahdosta.
Ja vaikka molemmat tahtoisivat, niin ei, kotiintuloajoissa ja paikantimissa ei ole mitään normaalia. Kyse on vapaudenriistosta.
Kun taas rakkaus. Se on asia erikseen ja ei liity tuohon aikaisempaan millään tavalla. Rakkaus hengittää vapaasti.
Kommentit
Nyt täytyy korjata kirjoittajaa. ”Kirjesalaisuus” tarkoittaa, että minä en saa lukea kolmannen kahden muun ihmisen välistä kirjettä ilman lupaa. Jos kirjeen saanut osapuoli haluaa sen näyttää, niin siihen hänellä on hyvin paljon oikeuksua eikä kirjeen lähettäjä voi siihen kauheasti vaikuttaa. Kirjeen voi vaikka julkaista (muistamme eräönkin pääministerin kirjeenvaihdon joka julkaistiin…).
Lisäksi nykyisin on enemmän sähköistä viestintää, jota saa vastaanottaja jakaa eteenpäin lähes rajattomasti.
Liikenne- ja viestintäministeriö sanoo asiasta: ”Viestinnän luottamuksellisuutta ei myöskään loukata silloin, kun viestinnän osapuoli itse lähettää saamansa viestin, vaikkapa sähköpostiviestin, edelleen kolmannelle taholle, ellei salassapito perustu muuhun lakiin tai sopimukseen.”
https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/toimintamme/saantely-ja-valvonta/luottamuksellinen-viestinta
Kommentit
Nyt täytyy korjata kirjoittajaa. ”Kirjesalaisuus” tarkoittaa, että minä en saa lukea kolmannen kahden muun ihmisen välistä kirjettä ilman lupaa. Jos kirjeen saanut osapuoli haluaa sen näyttää, niin siihen hänellä on hyvin paljon oikeuksua eikä kirjeen lähettäjä voi siihen kauheasti vaikuttaa. Kirjeen voi vaikka julkaista (muistamme eräönkin pääministerin kirjeenvaihdon joka julkaistiin…).
Lisäksi nykyisin on enemmän sähköistä viestintää, jota saa vastaanottaja jakaa eteenpäin lähes rajattomasti.
Liikenne- ja viestintäministeriö sanoo asiasta: ”Viestinnän luottamuksellisuutta ei myöskään loukata silloin, kun viestinnän osapuoli itse lähettää saamansa viestin, vaikkapa sähköpostiviestin, edelleen kolmannelle taholle, ellei salassapito perustu muuhun lakiin tai sopimukseen.”
https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/toimintamme/saantely-ja-valvonta/luottamuksellinen-viestinta