”Mieti miltä se kaikki tuntuu rikoksen uhrilta ja hänen läheisistään?”

Mieti jos oma tyttäresi joutuisi seksuaalisen väkivallan uhriksi. Mieti että jos hän olisi niin rohkea, että kertoisi asiasta eteenpäin, poliiseille asti. Mieti, mitkä haavat se olisi jättänyt tyttäresi sieluun. Mieti, kuinka iso asia hänellä on viedä koko prosessi maaliin saakka.

Tuntuisko sinusta pahalta? Olisitko hänen tukenaan alusta loppuun saakka?

Mieti, miltä tuntuisi oikeudenkäynnin jälkeen lukea satoja kommentteja, jossa tekijää puolustellaan ja uhri unohdetaan kokonaan. Tai mieti, millaista olisi lukea omasta rikoksen uhriksi joutuneesta tyttärestään lauseita, joissa häntä kutsutaan muun muassa kusiseksi akaksi. Mieti, miltä tuntuisi lukea eri julkkisten nimilistaa, jotka puolustavat tekijää. Miettimättä yhtään, miltä se mahtaa tuntua uhrista ja hänen läheisistään.

Mieti miltä se kaikki tuntuu uhrista. Joka sen lisäksi, että on tullut raiskatuksi saa päällensä satojen ihmisten vihan, kun on kertonut kohtelustaan.

Lopuksi mieti sitä, että tällä viikolla sitä ovat joutuneet miettiä rikoksen uhri ja hänen läheisensä. Sitten mieti sitä, että kuinka suuri kynnys seuraavalla samanlaisella rikoksen uhrilla on tulla asian kanssa esille.

Ja aivan loppuun mieti sitä, että yli puolet yli 16 -vuotiaista suomalaista naisista on tullut seksuaalisesta häirityksi. Osa väkivaltaan saakka.

Sen jälkeen tule siihen lopputulemaan, että teet kaikkesi, että tähän tulee muutos. Ihan ensimmäiseksi lakkaat esimerkiksi syyllistämättä uhria.

Kiitos.