Nuo autossaan istuvat aikuispojat

Luulin sen olevan urbaania legendaa. Että kauppakeskusten parkkipaikoilla on autossaan istuvia miehiä, jotka ovat jääneet odottamaan sitä, että vaimo käy kaupassa ostamassa ruuat ja kantamassa ne autoon. Varsinkin pienten ja keskisuurten kaupunkien markettien parkkipaikoilla yleistä. Niin minua valtaistiin.

Eräs valaisija kertoi nähneensä samat miehet autoissaan odottamassa viikko toisensa perään. Yhden hän on nähnyt pari kertaa kulkevan ärtyneenä vaimonsa rinnalla ostoksia tekemässä ja kuullut hänen valittavan koko reissun ajan vaimon vääristä ruokavalinnista. Itselle tuollaisesta tulee mieleen, että ainoa väärä valinta vaimolla on ollut se vierellä valittava mies.

Onhan niitä tarinoita. Siitä, että poika siirtyy äitinsä huomasta vaimonsa huomaan. Palveltavaksi ja paijattavaksi. Valitettavaa kyllä, että liikaa on olemassa heitä, jotka sitten palvelevat ja paijaavat. Kai he ovat sellaiseen kasvatetut ja äidinmurha on jäänyt tekemättä.

Aikuislapsi. Se sellaisista palveltavista tulee mieleen. Poikamainen lippalakki päässään he odottavat vaimolta samaa palvelutasoa, jota ovat saaneet äidiltään sitä ennen. Saavutetuista eduista on vaikea tinkiä. Heidän silmissään nainen on aina vähän sellainen hoivaaja. Uusi äiti jonka seksuaalisuus tapetaan roolittamalla. Heille itsenäiset naiset ovat kauhistus. Siksi heille esimerkiksi feminismi on kirosana.

Tuossa tilanteessa vastuu on myös palvelijalla. Hänhän siinä toimii mahdollistajana. Mutta kuten sanoin, niin hänet on kasvatettu palvelemaan miestä. Siksi olen alleviivannut äidinmurhan tärkeyttä. Edelliset sukupolvet kun ovat lähtökohtaisesti kaikessa väärässä. Jos ei väärässä niin heidän oppinsa ovat ainakin väärässä vuoslkymmenissä, vanhentuneet.

Ei tuo onneksi kai enää yleistä ole. Sitä paitsi kohta keskustelupalstalle saapuu Pirkko, joka kertoo, että heillä hän hoitaa kauppaostokset, tiskit, lapset, siivoukset, kokkauksen ja pyykit, koska miehellä on ne renkaanvaihdot kaksi kertaa vuodessa ja ränninpuhdistus kerran vuodessa. Menee niinku tasan.

En minä tiedä. Jos tuo on kaikille mukavaa, että samalla kun Pirkko raahaa autoonsa viittä ruokakassia niin Markku kuuntelee autossa jääkiekkokierrosta, niin mitäpä tässä kannattaa sivusta huudella.

Jokaisella meillä on tämä yksi elämä.