Kun voitto on tärkeintä! Mitä tehdä, jos puoliso on ärsyttävän kilpailuhenkinen?

Oletko kyllästynyt siihen, että puolisollesi elämä on jatkuvaa kilpailua? Sinä haluaisit viettää mukavaa aikaa yhdessä, mutta hän haluaa voittaa – ja usein hän voittaakin. Näin kilpailuhenkisen puolison kanssa tulee helpommin toimeen.

On ihmisiä, jotka eivät ymmärrä sanontaa, että tärkeintä ei ole voitto vaan reilu peili. Heille, totta kai, vain voitto on tärkeintä!

Luonnetyypeissä kilpailuhenkisyys liitetään usein hallitsevaan persoonaan, sellaiseen, joka uskoo olevansa aina oikeassa. Toisaalta, hyvinkin vetäytyvältä vaikuttava tyyppi voi olla joillakin elämänalueella todella kilpailuhenkinen.

Mitä tehdä, jos puolison kilpailuhenkisyys ärsyttää? Miksi aina ja kaikesta pitää kilpailla?

– Arvelen, että kyseessä on synnynnäinen ominaisuus, toiset ovat kilpailuhenkisempiä kuin toiset, eikä se sinänsä ole hyvä tai huono piirre, sanoo terapeutti Marica Brandt-Pihlström. Hän uskoo vanhaan sanontaan, jonka mukaan vakka löytää kantensa.

– Valitsemme usein puolison, joka tavallaan täydentää meitä. Jos meidät on esimerkiksi kasvatettu vähättelemään itseämme, niin ihastumme itsevarmaan henkilöön, joka uskaltaa olla hyvä. On luonnollista, että myöhemmin sama itseltä puuttuva piirre saattaakin tuntua ärsyttävältä. Tähänkin ongelmaan auttavat tutut keinot: puhuminen ja kuunteleminen.

Minkäs voi kun on voittajaksi syntynyt

Terve kilpailuhenkisyys on merkki hyvästä itsetunnosta ja siitä, että ihminen haluaa kehittyä ja mennä elämässä eteenpäin. Kilpailuhenkinen ihminen on usein valloittava ja hauska ja hänen elämässään on draivia. Usein hän myös on, ehkä juuri sinnikkyydestä ja kilpailuinnostaan johtuen, monessa asiassa tosi hyvä.

Kateellisuus on myös ihailua

Oletko tietämättäsi kateellinen puolisollesi, joka jaksaa treenata, kehittää itseään ja yrittää. Ole vain, ei se haittaa, sillä kateus on maailman luonnollisin tunne. Siinä ei ole mitään hävettävää.

Ja jos kateus kalvaa, tee asialle jotakin! Harjoittele joku asia oikein hyvin ja kokeile, miltä tuntuu onnistua ja voittaa. Sillä onhan se kivaa!

Mikä se oikein luulee olevansa

Syytämme usein luterilaista kasvatusta siitä, että olemme tottuneet alentamaan itsemme ja näkemään itsekehun ja oman itsensä nostamisen negatiivisena asiana. Pitäisikö muuttaa omaa ajattelumallia ja olla pikemminkin iloinen, jos puoliso tai läheinen haluaa ja uskaltaa olla hyvä?

Ehkä vähemmän kilpailuhenkisen kannattaisi edes yrittää nousta negatiivisen kasvatuksen kuopasta, kilpailemisessa on paljon hyvääkin.

Kenellä lapsista on ensin lautanen tyhjä

Kilpailtiinko lapsuudenperheissänne paljon? Oliko puolisosi perheen esikoinen, se joka usein voitti ”kuka on ensimmäisenä vedessä” -kisan?

Toisaalta jouduitko sinä häviämään isommille sisaruksillesi ja kyllästyttääkö siksi ajatuskin kilpailemisesta sinua? Kannattaa unohtaa lapsuudenmallit, nyt olette aikuisia, ja sinä olet aivan yhtä hyvä kuin muutkin – joissain asioissa jopa parempi.

Liika on silti liikaa

Äärimmilleen viety kilpailuhalu voi kuitenkin olla viesti siitä, että persoonalla on ehkä huono itsetunto ja sen vuoksi tarve päteä ja korostaa itseään toisen kustannuksella.

Jos puolisosi ei esimerkiksi tunne käsitettä ”hauska peli-ilta”, ja jos hän ottaa mökkipihan fresbeekisan liian tosissaan, juttele asiasta hänen kanssaan. Ei hänkään varmasti halua pilata muiden iloa. On hyvä muistuttaa, ettei vain voittaminen ole tärkeää, joskus on kiva olla vain yhdessä.

Kukaan ei ole täydellinen

Elämässä – ja myös ihanimmassakin kumppanissa – on asioita, jotka voi muuttaa ja sitten on niitä, joita ei voi muuttaa. Tärkein asia on osata erottaa nämä kaksi asiaa toisistaan.

Et ehkä voi muuttaa kumppaniasi, mutta voit järjestää oman rennon peli-illan omien kavereittesi kanssa ja pyöräillä oman työmatkasi ilman ajanottoa. Ja anna hänen puolestaan nauttia omista kisailuistaan – teillä on kuitenkin paljon yhteisiä hyviä asioita – ja on monia syitä miksi hän on juuri sinun puolisosi.