Ihmiset ja suhteet

Mielen sairauksiin liittyy vielä paljon ennakkoluuloja

Teksti: Anna.fi

Vaikka joka neljäs suomalainen kärsii jossakin elämänsä vaiheessa mielenterveysongelmista, psyykkisesti sairaita leimataan edelleen. Mieleltään sairaat saattavat kärsiä jopa enemmän leimautumisesta kuin itse sairaudesta.

Mielen sairauksiin liittyy vielä paljon ennakkoluuloja

Mielenterveysjärjestöt haluavat herättää keskustelua siitä, miksi psyykkiset ongelmat ja mielisairaudet herättävät edelleen niin paljon ennakkoluuloja ja pelkoja suomalaisissa. Näin siitä huolimatta, että mielen ongelmat ovat suhteellisen yleisiä.

Noin neljäsosa suomalaisista kärsii jossakin elämänsä vaiheessa haittaavista psyykkisistä oireista, ja arviolta noin 15 – 20 prosentilla on viimeisen vuoden aikana todettavissa jokin diagnosoitava mielenterveyden häiriö, selviää Stakesin suomalaisten mielenterveyden tilaa mittaavasta selvityksestä.

Mielenterveyden häiriöihin kuuluvat esimerkiksi masennustilat, ahdistuneisuushäiriöt sekä alkoholinkäyttöön liittyvät häiriöt. Naisilla yleisimmät psyykkiset ongelmat liittyvät masennustiloihin; miehillä alkoholiriippuvuuteen tai muuhun alkoholihäiriöön.

Leimautuminen satuttaa

Mielenterveysseuran puheenjohtaja Kristiina Salosen mukaan ihmisten tulisi ymmärtää, että kuka tahansa meistä voi sairastua. ”Psyykkinen sairaus tulisi nähdä sairautena muiden sairauksien joukossa. Nyt siihen liittyy vielä paljon häpeää, niin että esimerkiksi perheet saattavat salata läheisensä sairastumisen.”

Sen sijaan tällä hetkellä psyykkisesti sairaat tai psyykkisistä häiriöistä kärsivät ihmiset leimautuvat. Psyykkisesti sairas ihminen saattaa kärsiä jopa enemmän leimautumisesta kuin itse sairaudesta.

Sairaus alkaa muiden silmissä määrittää henkilön persoonallisuutta – vaikka kyse onkin vain persoonallisuuden osasta. Pitäisi myös ymmärtää, että psyykkisestä sairaudesta – niin kuin muistakin sairauksista – voi myös parantua.

Miksi heikkoutta ei suvaita?

Salosen mukaan ennen vanhaan ”hulluutta” siedettiin paremmin. ”Kylähullut kuuluivat arvostettuina yksilöinä yhteisöön. 50-luvulla tehostettiin hoitomuotoja, ja siitä lähtien mieleltään poikkeavat on suljettu laitoksiin ja eristetty pois näkyvistä. Mielenhäiriöitä ei osata sen takia nähdä normaaliin elämään kuuluvana asiana.”

Mielenhäiriöihin liittyvät asenteet liittyvät Salosen mukaan siihen, ettei nyky-yhteiskunnassa suvaita heikkoutta. ”Sairauden pitäisi opettaa ihmisiä pitämään huolta toisistaan. Sanotaanhan, että yhteiskunnan sivistys näkyy siinä, miten se pitää huolta heikommistaan.”

Salosen mukaan heikoilla ja sairailla menee nykyisin huonommin kuin aikaisemmin. Sairaus voi ajaa köyhyyteen ja asuntoloihin. Leimautumisen takia työllistyminen on vaikeaa. ”Siitä kierteestä voi olla hvyin vaikea päästä pois”, Salonen huomauttaa.

Teksti: Tyyne Pennanen / A4 Media Oy (30.5.2005)
Lähde: Mielenterveysatlas – tunnuslukuja Suomesta. Toim. Sami Pirkkola ja Britta Sohlman. Stakes 2005.

Ellien Ps.

Suomalaiset nappaavat reippaasti pillereitä vaivoihinsa. Depressiolääkkeiden käyttö on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana vuosittain. Vuonna 2003 uni- ja rauhoittavia lääkkeitä syötiin eniten Etelä-Pohjanmaalla, Länsi-Pohjalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa. Vähiten lääkkeitä kului Ahvenmaalla.

Myös psykoterapeuteille löytyy asiakkaita. Kun Kela myönsi terapia-avustusta vuonna 1992 noin neljälletuhannelle suomalaiselle, oli vastaava luku vuonna 2003 jo yli 10 000.

Nollatoleranssi ennakkoluuloille, häpeälle ja syrjinnälle on kansainvälinen kampanja, joka pyrkii herättämään keskustelua mielenterveyteen liittyvistä asenteista. Mukana on 12 maata, jotka kuuluvat Eurooppalaiseen omaisjärjestöön, EUFAMiin.

Suomesta on mukana Omaiset mielenterveyden tukena keskusliitto, Mielenterveysseura, Mielenterveyden keskusliitto, Mielenterveysyhdistys Helmi, Svenska Psykosociala Centralförbund ja Psykiatriyhdistys.

Teksti: Tyyne Pennanen / A4 Media Oy (26.5.2005)

X