Ruokakirjan kirjoittanut Saku Tuominen sanoo ruokakeskustelun pyörivän liikaa dieettien ja sääntöjen ympärillä: ”Ruoka voi parhaimmillaan olla portti hyvään elämään”

Monitoimimies Saku Tuominen halusi rohkaista ihmisiä unohtamaan syömiseen liittyvät säännöt ja kirjoitti kirjan ruoan merkityksestä. Kirjat, ruoka ja filosofointi ovat Sakulle silti vain harrastuksia – hänen todellinen intohimonsa löytyy muualta.

Yrittäjä, kirjailija, luennoitsija Saku Tuominen, 52, elää kiireisiä hetkiä. Viime viikolla ilmestyi hänen kirjansa Kaikki mitä olen oppinut hyvästä ruoasta, ja vain pari viikkoa aiemmin aukaisi ovensa helsinkiläisten olohuoneeksi kurottava, Kauppatorin kupeessa sijaitseva ravintola Espa.

– Tavoitteena on tehdä tästä helsinkiläinen kulmakuppila, jonka kulma sattuu olemaan vähän tavallista hienompi, Saku kertoo Espan messinkisen pöydän ääressä, edessään lasillinen paikan omaa vihermehua.

– Kirjallani taas haluan omalta pieneltä osaltani muuttaa ihmisten suhtautumista ruokaan.

Ruokakeskustelu pyörii Sakun mielestä liikaa dieettien, ongelmien, huolien ja sääntöjen ympärillä.

– Sitä sääntöjen maailmaa vastaan taistelen: rauhoittukaa ja muistakaa myös nauttia. Vaikka koetan ottaa ympäristön huomioon kaikessa syömisessäni, ruoalla on myös nauttimiseen liittyvä funktio, ja koetan puhua senkin puolesta.

Kirja syntyi viime kesän aikana Italian Marchessa, jossa Saku on kirjoittanut kaikki aiemmatkin 13 kirjaansa. Kuvat uuteen kirjaan on ottanut Sakun avovaimo, kirjailija ja valokuvaaja Sara Karlsson.

– Päätimme, että elämme tavallista arkea ja kuvaamme sitä ruokaa, jota teemme normaalistikin. Halusimme, että kuvista välittyisi rakkaus ruokaan.

Ruoka on portti hyvään elämään

Saku on kirjoittanut ja luennoinut aiemminkin sekä ruoasta että hyvästä elämästä.

– Suuri oivallus minulle oli, että ruoka liittyy jollain tavalla kaikkeen, mikä edustaa minulle hyvää elämää: hyvinvointiin, huolenpitoon, ihmissuhteisiin, hyvin nukkumiseen, nautintoon ja jollain lailla hyvään omaantuntoon maailmasta. Ruoka voi parhaimmillaan olla portti hyvään elämään.

Sakun tavoitteena on tehdä innostavaa ruokaa tavalla, josta voi olla ylpeä. Hän pyrkii kokkaamaan mahdollisimman usein ateriansa itse.

– Innostava ruoka tarkoittaa sitä, että sen eteen on nähty vähän vaivaa tai rakkautta. Ylpeys taas sitä, että ruokaa tehdessä on käytetty sellaisia raaka-aineita, joissa on jokin tolkku, tai tuettu sellaisia tuottajia, jotka ansaitsevat tulla tuetuiksi.

Saku Tuominen ei halua neuvoa ihmisiä syömään oikein

Sakulle on tärkeää se, ettei hän varsinaisesti neuvo ketään, ainoastaan tekee ehdotuksia, vinkkaa. Siksi kirjassa ei ole juuri reseptejä vaan pikemminkin suuntia, joita lukija voi halutessaan kokeilla.

– Filosofi Esa Saarinen sanoo usein, että näin ei ole pakko tehdä, mutta tällainen mahdollisuus on olemassa. Rakastan sitä ajattelutapaa. Kaiken voi aina tehdä helpoimman kautta, mutta vaivannäkö on usein palkitsevaa.

Ruoanlaittoon pätevät Sakusta samat lainalaisuudet kuin vaikkapa kitaransoittoon: kun ensin opettelee nuotit ja muut perusasiat, sen jälkeen voi antaa mennä. Hän kannustaa kokeilemaan, olemaan läsnä.

– Luota makuaistiisi, kokeile uusia yhdistelmiä. Tee ruokaa, josta tulee hyvä mieli ja josta nautit.

Jos esimerkiksi inhoaa kasvattaa yrttejä laatikoissa, ne kannattaa ostaa kaupasta.

– Minulle ne tuovat aika paljon iloa. Sunnuntaiaamuisin rakastan syödä munakokkelia. On mahtavaa, että samalla kun vien koiran ulos, voin hakea kokkelia varten ruohosipulit kasvatuslaatikostamme kerrostalomme pihalta. Joku toinen voi ajatella, että sellainen ei voisi vähempää kiinnostaa, ja se on myös ok.

Saku Tuominen haluaa parantaa maailmaa

Myös Palacea ja Savoyta omistava Saku kertoo yllättäen, että ruoka ja ravintolat ovat hänelle vain harrastus ja päätyö on koulutuksen alalla.

– Minusta on kiva tehdä merkityksellisiä asioita. Ja jos haluaa yrittää parantaa maailmaa, koulua parempaa aloituspaikkaa ei ole.

Perustamansa HundrED-organisaation lähettiläänä Saku matkustaa ympäri maailmaa etsien toimiviksi todettuja koulutusinnovaatioita.

– Tehtävänämme on tunnistaa ratkaisuja, jotka toimivat jo nyt yhdessä maassa, mutta joilla on potentiaalia toimia muuallakin, oli kyse sitten koulukiusaamisen ehkäisemisestä tai arvioinnin kehittämisestä. Autamme näitä innovaatioita leviämään kaikkialle maailmaan. Tämä on ollut päätyöni viimeiset viisi vuotta, ja tätä haluan tehdä koko loppuelämäni.

– Kun keskustelee sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat tehneet Addis Abebassa 20 vuotta katulasten koulutuksen kehittämistyötä, tulee todella nöyrä ja innostava olo. Maailmassa on ihania ihmisiä.