Elizabethin, 46, joulu on koomista kilpavarustelua: ”Los Angelesissa tärkeää on se, mikä näkyy ulospäin”
Jokaisella on omat jouluperinteensä. Yhdysvaltalaiselle Elizabethille tärkeintä on joulun sanoma. Australialainen Ricki puolestaan järjestää riehakkaat grillibileet ja islantilainen Lísbet Hardadottir valmistaa hummeripitsaa.
Elizabeth, puoliso ja Jude-poika avaavat lahjat amerikkalaiseen tapaan joulupäivän aamuna.
Jokaisella on omat jouluperinteensä. Yhdysvaltalaiselle Elizabethille tärkeintä on joulun sanoma. Australialainen Ricki puolestaan järjestää riehakkaat grillibileet ja islantilainen Lísbet Hardadottir valmistaa hummeripitsaa.
Jos Los Angelesissa asuva Elizabeth Glynn, 46, saisi päättää, joulumusiikkia soitettaisiin vain kahtena päivänä vuodessa: jouluaattona ja joulupäivänä. Toiveen toteutuminen on liki mahdotonta – Amerikassa kukaan ei välty kuulemasta joulun alla joka paikassa soivaa All I Want for Christmas Is You -klassikkoa Mariah Careyn tulkitsemana.
Yhdysvalloissa joulu on viimeinen juhla juhlien kimarassa, jonka käynnistää lokakuun lopussa vietettävä pyhäinpäivä, toiselta nimeltään Halloween. Lapset ovat tuskin ehtineet riisua naamiaispukunsa, kun katseet kääntyvät jo kiitospäivään. Se on amerikkalaisille jouluakin tärkeämpi juhla.
– Kokoonnumme sukulaisten, ystävien ja tuttavien kanssa runsaalle kalkkuna-aterialle, johon satsaamme enemmän kuin joulupäivälliseen. Kiitospäivän jälkeen alkavat suuret alennusmyynnit: Black Friday ja Cyber Monday.
Joulunpyhät Elizabeth viettää pääosin kotona oman perheensä parissa. Aattoiltana tarjolla on italialaisia herkkuja, kuten lasagnea ja täytettyjä lihapullia. Joulupäivänä syödään mitä mieli tekee.
Tänä vuonna jaloissa pyörivät ensimmäistä jouluaan myös vuoden ikäiset koiranpennut Bruno ja Bucky, joita hemmotellaan purunkestävillä joululahjoilla.
Amerikassa joulu on suuri kulutusjuhla, ja show’n varastaa joulupukki poroineen. Naapuruston valosarjojen ja -koristeiden kilpavarustelussa Elizabeth näkee ripauksen komiikkaa.
– Los Angelesissa tärkeää on se, miltä asiat näyttävät ulospäin. Meillä San Fernando Valleyssa on taloja, jotka on kuorrutettu valoilla savupiipusta kivijalkaan. Nurmikkoa tuskin erottaa koristeiden joukosta, joihin voi hyvin kuulua vaikkapa kokonainen muovinen joulukuoro äänitehosteineen.
Hyväntekeväisyyttä ei voi unohtaa
Vaikka Elizabeth muistaakin perhettään ja läheisiään lahjoilla, tärkeintä hänelle katolisena on juhlan kristillinen sanoma. Adventtiaika merkitsee valmistautumista Kristuksen tulemiseen; iltaisin Elizabeth lausuu 8-vuotiaan poikansa kanssa adventtirukoukset ja sytyttää kynttilän.
– Käymme joka sunnuntai kirkossa, jouluna myös jouluaattoyön tai joulupäivän messussa. Kirkko on puettu juhla-ajan väriin violettiin, ja kaikki on kaunista kuoroineen ja kynttilöineen. Joskus joulunajan poikkeuksellinen ihmispaljous stressaa, mutta samalla minusta on ihanaa, kun kirkko täyttyy ihmisistä.
Los Angelesiin mahtuu myös paljon heitä, jotka eivät vietä joulua. Esimerkiksi kaupungin iso juutalaisyhdyskunta juhlii joulun sijaan hanukkaa, valon juhlaa. Kun ostoskeskukset on koristeltu samaan aikaan joulupukeilla, poroilla ja seitsenhaaraisilla menora-kyntteliköillä, mahdollisilta mielen pahoittamisilta vältytään toivottamalla joulun sijasta hyviä pyhiä.
Yhdysvalloissa hyväntekeväisyydellä on pitkät perinteet, joita Elizabeth haluaa välittää myös omalle pojalleen. Läheiseltä koululta he ostavat nelihenkisen perheen tarpeisiin varatun ruokalaatikon ja toimittavat sen kirkkoon tai läheiseen kodintavaraliikkeeseen eteenpäin jaettavaksi.
– Antaminen on tehty helpoksi. Jokaisen kaupan kassalla tarjotaan mahdollisuutta lisätä loppusummaan lahjoitus niin lemmikeille, lapsille kuin kodittomillekin. Jotain opista on mennyt perille, sillä jokaisella kerralla poikani hihkaisee: ”Lahjoitetaan, äiti!”
Jouluperinteet Australiassa eivät ole kovin hartaat
Australialaisella Ricki Bakerilla, 33, on tapana virittää joulukuusi perheen kotiin Queenslandin Sunshine Coastilla jo marraskuun lopulla. Syy aikaiseen starttiin on ystäväjoukon läheiselle leirintäalueelle suuntautuva jouluhenkinen retkeilyviikonloppu.
Perinne alkoi vuosia sitten, ja tänä vuonna Ricki laski, että aikuisten määrä on tuplaantunut alkuajoista. Lapsiakin on jo 30 hengen joukko. Jälkikasvun ikuistaminen onnistuneesti yhteiskuvaan samanlaisissa joulupyjamissa vaatii aikuisilta suorastaan kurinalaisia ennakkojärjestelyitä.
– Katsastamme kauppoihin ilmestyneet kauden kuosit, valitsemme suosikin ja tilaamme pyjamat verkkokaupasta. Olemme syöttäneet taulukkolaskentaohjelmaan jokaisen lapsen nimen ja vaatekoon, jotta kukaan ei varmasti jää ilman.
Ricki tunnustautuu perheen jouluihmiseksi, mutta joulunaluspäivinä myös puoliso Leigh, 2-vuotias Dusty-tytär ja viisikuinen kuopus Rocky lähtevät mukaan läheiseen joulukortteliin ihailemaan jouluvaloja ja tapaamaan joulupukkia.
Ricki on kotoisin Alburysta, Victorian osavaltiosta. Rickin vanhemmat asuvat siellä edelleen, ja perhe matkustaa heidän luokseen joulunviettoon joka toinen vuosi. Tänä vuonna vuorossa on kotijoulu.
– Vanhempani tulevat meille viettämään joulua ennen varsinaisia pyhiä ja hemmottelevat lapsemme pilalle lukuisilla lahjoilla. Aatonaaton vietämme veljeni luona tunnin ajomatkan päässä Brisbanessa ja palaamme vielä samana iltana kotiin valmistautumaan suureen joulupäivään.
Viileitä ruokia, kiitos!
Joulukuussa lämpötila Sunshine Coastilla kohoaa miltei joka päivä yli 30 celsiusasteeseen. Kun lapset ovat joulupäivän aamuna avanneet lahjansa, perhe pakenee hellettä grillieväät mukanaan läheiselle Alexandra Headlandin rannalle, jossa voi bongata surffaavia joulupukkeja sortseissaan. Jos perhe haluaa välttää kansanpaljouden, päivä kuluu oman takapihan uima-altaalla.
Helteillä kylmät tarjottavat ovat mieleisiä.
– Valmistan joulupäivälliselle raikkaita salaatteja, kalkkuna ja kinkkukin tarjoillaan kylminä. Aterioiden välissä napsimme katkarapuja, jotka kuuluvat tärkeänä osana australialaiseen jouluun. Aterian kyytipojaksi aikuiset juovat periaustralialaiseen tapaan olutta, jota jätetään jopa joulupukille kuusen alle joulunalusöinä. Brittiläistä perinnettä taas edustavat Pimm’s-cocktailjuomat, jotka tuovat hetkellistä viilennystä.
Briteiltä lainattua ovat myös lautasen viereen katetut paukkukarkit, jotka vedetään vieruskaverin kanssa auki. Pidemmän puolen saanut sovittelee karkista löytyvän paperikruunun päähänsä ja lukee muille ääneen karkkiin piilotetun vitsin.
Jouluperinteet eivät ole kovin hartaita
Rickin mukaan joulua ei voi Australiassa luonnehtia hartaaksi juhlaksi.
– Ainakin meidän talossamme tunnelma on välillä kaoottinen. Avattuja lahjapaketteja on pitkin poikin, keittiössä kokataan ja uima-altaassa vieraat sekä talonväki pärskivät ja pelailevat lentopalloa.
Joulunpyhät päättää Boxing Day, suomalaisittain tapaninpäivä, jolloin koko saarivaltion valtaa krikettihuuma. Kansallisottelua katsovat Rickin mukaan kaikki vauvasta vaariin. Rickin puoliso ja veli aikovat tänä vuonna seurata peliä lähipubissa.
Kun joulukoristeet on laitettu tapaninpäivän jälkeen varastoon, Ricki perheineen aloittaa viikon mittaisen kesälomansa.
– Lähdemme Sunshine Coastille saapuvia lomailijoita karkuun suvun yhteiselle mökille. Telttailemme, kalastamme ja vietämme aikaa vanhempieni, sisarusteni ja serkkujeni kanssa. Näin yhdessäolo saa jatkua joulun jälkeenkin.
Islannin Länsivuonoilla syödään hummeripitsaa ja riisivanukasta
Ensimmäisenä adventtisunnuntaina Lísbet Hardadottir, 37, sytyttää kotinsa ikkunalle kynttilän valaisemaan pimeyttä. Viime viikkoina kelit Islannin Länsivuonojen alueen pääkaupungissa Ísafjörðurissa ovat olleet epätavallisen lämpimät – yleensä pakkasta on 10 astetta.
Hämäränhyssy on silti laskeutunut pikkukaupunkiin aivan kuten edellisinäkin vuosina. Moni naapurustossa alkaakin viritellä jouluvaloja jo marraskuun puolivälissä piristämään kaamosaikaa.
Joulun merkit ovat alkaneet Lísbetin mukaan näkyä Islannissa vuosien varrella yhä aikaisemmin.
– Lapsuuteni Ísafjörðurissa joululauluja ei saanut soittaa radiossa ennen ensimmäistä adventtia. Nyt niille on omistettu radiokanava, joka aloittaa lähetyksensä jo lokakuun lopussa.
Jouluperinteet ovat tärkeitä lapsillekin
Joulunaika käynnistyy ensimmäisestä adventista. Ísafjörðurissa kaupunginaukion isoon kuuseen syttyvät jouluvalot, ja joulumarkkinat kestävät koko viikonlopun. Paikkakuntalaiset tuovat hyväntekeväisyyskeräykseen itsetehtyjä keksejä, hilloja ja joulukransseja.
Lísbetistä parasta markkinoilla on kirpputori, josta voi hankkia eurolla joulukoristeita ja vintage-vaatteita. Kirpputorista on muodostunut neljän naisen ystäväjoukolle tärkeä jouluperinne; ostoksille lähdetään hienot hatut päässä ja tavaroiden joukosta poimitaan lahjat keskenään vaihdettaviksi.
Joulukuun alussa Lísbetin puoliso, lapset ja lähellä asuva ystäväperhe kokoontuvat leipomaan pyöreitä ohuita leipäkakkuja, laufabrauðeja, jotka koristellaan lehtikuvioin. Jouluherkku on alun perin kotoisin Pohjois-Islannista ja levinnyt sittemmin koko maahan.
– Luulin, että kaikki leipovat leipäkakkunsa itse, kunnes tapasin aviomieheni ja äimistyin. Hänen perheessään leipä oli aina haettu valmiina kaupasta.
Leivän valmistamisesta on muodostunut perheelle vuosien varrella yksi tärkeimmistä joulunajan ohjelmanumeroista, joka kestää koko päivän ja päättyy yhteiseen illalliseen.
– Teinit, jotka ovat aiempina vuosina vaikuttaneet välillä haluttomilta osallistumaan leivontakarkeloihin, ehdottavat nyt itse niiden järjestämistä.
Jokaiselle jotakin
Jouluaatto kuluu piirrettyjä katsoen ja riisivanukasta syöden. Naapuruston kanssa vaihdetaan joulutervehdyksiä. Kuudelta Lísbet, puoliso ja lapset istahtavat ruokapöytään, johon jokainen on saanut toivoa tarjolle oman lempiruokansa.
Makumieltymykset ovat muuttuneet vuosien varrella, mutta yksi takuuvarmoista alkupaloista on hummeripitsa.
– Tänä vuonna yksi pojistamme pyysi kalaa voisulan kera, itse puolestani aion syödä kinkun sijasta lammasta. Yhdellä sijoitetuista lapsistamme on tapana noutaa pöytään lähellä asuvan isoäitinsä valmistama herkkulautanen. Kun vielä puolisoni noudattaa vegaanista ruokavaliota, kattaus on kirjava, mutta juuri meidän näköisemme.
Kun aattoillallinen on syöty ja lahjat aukaistu, Lisbet ja puoliso kävelevät paikalliseen kirkkoon kuuntelemaan jouluyön messua.
– Yhden tunnin ajan saan istua kynttilänvalossa ja antaa tunteiden tulla ja mennä. Muistelen edesmennyttä isääni ja viimeistä jouluamme yhdessä. Kun kuoro lopuksi kajauttaa Oi jouluyö -hymnin, kirkossa ei näy yhtään kuivaa silmäparia.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous