Koti ja sisustus

Itsetehdyt keramiikka-astiat eivät välttämättä sovi syömiseen – keraamikko varoittaa erityisesti turkoosista lasituksesta

Varovaisuus on valttia, kun käytät kirpputorilta tai ulkomailta ostettuja itse tehtyjä keramiikka-astioita ruokailussa. Turvallisin valinta on ammattilaisen valmistama tuote.

Teksti:
Kati Jalagin
Kuvat:
iStock

Itse tehdyistä keramiikka-astioista voi ruokailla huoletta, mikäli ne on valmistettu oikeaoppisesti.

Varovaisuus on valttia, kun käytät kirpputorilta tai ulkomailta ostettuja itse tehtyjä keramiikka-astioita ruokailussa. Turvallisin valinta on ammattilaisen valmistama tuote.

Ruoan tai juoman nauttiminen omin kätösin tehdyistä keramiikka-astioista tuo lämpimän tunteen ateriointihetkeen. Moni saa itse tehtyjä keraamisia astioita myös lahjaksi tai hankkii niitä ulkomailta, markkinoilta, myyjäisistä tai kirpputoreilta.

Mutta onko kaikista itse tehdyistä keraamisista astioista turvallista syödä? Vai voiko niistä irrota haitallisia aineita?

Lue myös: Retrosuosikki on keittiön väripilkku – Tämä astia on nykyään liian arvostettu alkuperäiseen käyttöön

Ammattilaisten tekemiä keramiikkatuotteita on turvallista käyttää

Keraamikko Paula Ruuttunen käyttäisi turvallisin mielin alan ammattilaisilta ostettua keramiikkaa. Oleellista on, millaista lasitetta astiassa on käytetty ja missä lämpötilassa se on poltettu, jotta se kiinnittyy kunnolla astiaan.

Saviesineet poltetaan yleensä kaksi kertaa keramiikkauunissa. Ensimmäinen poltto on niin sanottu raakapoltto, joka tehdään noin 900 asteessa. Tämän jälkeen esineet lasitetaan. Seuraavaksi tehdään lasituspoltto massojen ja lasitteiden vaatimassa lämpötilassa, joka on noin 1 040–1 290 astetta riippuen käytetyistä materiaaleista.

Lasitteen yhtenä tarkoituksena on varmistaa astian hygieenisyys ja helppo puhtaanapito. Lasitteita on useita erilaisia, ja niitä voi ostaa valmiina tai tehdä itse. Valmislasitteisiin on aina merkitty, millaiseen käyttöön ne soveltuvat.

”Esimerkiksi keramiikkakursseilla itse valmistettuja astioita voi käyttää turvallisesti, mikäli opettajana on ammattitaitoinen ihminen, joka tietää, mitä lasitteita kurssilla käytetään”, Ruuttunen sanoo.

Keramiikassa käytetyn saven alkuperä ja käyttökelpoisuus ovat myös aina ammattilaisten tiedossa. Erilaisia savilajeja on useita, ja niiden sisältämät raaka-aineet tuodaan Suomeen ulkomailta. Moni suomalainen keraamikko käyttää töissään kotimaista punasavea, joka on luonnonsavi.

Nainen muotoilee keraamista astiaa keramiikkakurssilla.
Keramiikkakurssien opettajat ovat aina pääsääntöisesti vastuussa siitä, että ruokailuastioissa käytetään turvallisia materiaaleja. © iStock

Punaisissa ja keltaisissa lasitteissa voi piillä vaara

Ruuttunen suhtautuisi epäilyksellä halpatuontimaissa valmistettuihin astioihin, joiden lasitteissa on käytetty punaisia, oransseja tai keltaisia matalan polton värejä, sillä niistä voi irrota haitallista kadmiumia.

Suomessa myytäviä astioita, joissa on punainen, oranssi tai keltainen korkean polton lasite, on täysin turvallista käyttää ruokailussa.

”Jos myyjäisissä tulee vastaan astia, jonka sisäpinnoissa on todella kaunis turkoosin sininen mattalasite, en hankkisi sitä ruokailuastiaksi kotiin. Kyseessä on usein bariumlasite, joka on haitallinen aine”, Ruuttunen lisää.

Suomessa viranomaiset vaativat, että ammattikeraamikkojen tulee lähettää käyttämänsä lasite laboratorioon testattavaksi, jotta saadaan varmuus siitä, liukeneeko astiasta haitallisia aineita.

Käsin tehty keramiikka-astia, jossa on sininen lasite.
Itse tehdystä keramiikka-astiasta voi huoletta syödä ruokaa, jos astian lasite on valmistettu oikeaoppisin materiaalein ja menetelmin. © iStock

Ammattilaisten työ on tarkassa valvonnassa

Ruuttunen ei hankkisi harrastajan valmistamia keramiikkatuotteita ruokailukäyttöön. Laki ei ole valvomassa heidän työtään, joten ei ole varmaa, ovatko käytetyt raaka-aineet turvallisia.

Se, että harrastajat eivät ole valvovan lain piirissä, vääristää Ruuttusen mielestä markkinoita. Ruuttusen mukaan esimerkiksi jotkut ravintolat tilaavat harrastuksen myötä yrittäjiksi ryhtyneiltä toimijoilta keramiikkaa. Näillä toimijoilla ei ole ammattikoulutusta, ja heidän valmistamissaan tuotteissa voi piillä turvallisuusriski.

”Me kaikki valvonnan piirissä olevat ammattilaiset maksamme tarkastusmaksut, vuosimaksut ja käytettyjen raaka-aineiden testaukset, joilla tekemiemme keramiikkatuotteiden turvallisuus varmistetaan”, Ruuttunen sanoo.

Suomen laissa on säädetty kadmiumille, lyijylle, kromille ja nikkelille enimmäisraja-arvot, jotka määrittävät, minkä verran niitä saa liueta astioista elintarvikehappoihin. Suomen keramiikka-asetus perustuu EU:n keramiikkadirektiiviin.

Ruuttunen näkee, että keramiikka-asetuksesta on etua käyttäjille, mutta hän näkee ongelmana sen, että kaikki valvontaviranomaiset eivät tunne keramiikan kemiaa ja eri puolilla Suomea tuntuu olevan toisistaan poikkeavia käytäntöjä tarkastuksissa.

Keramiikkataiteilija Karin Widnäsin mielestä kuluttajat hyötyvät keramiikka-asetuksesta, sillä se takaa ostettujen tuotteiden turvallisuuden. Hän on samoilla linjoilla Ruuttusen kanssa ammattitaidon suhteen:

”On tärkeää, että kuluttajat ostavat ennemmin ammatti-ihmisten tuotteita harrastelijoiden valmistamien tuotteiden sijaan. Olen huolestunut siitä, että keramiikkakurssin käynyt harrastelija tekee itse keramiikkaa, eikä ymmärrä kokonaisuutta, ja sitä, että tuotteet eivät saa sisältää haitta-aineita”, Widnäs sanoo.

Keramiikka-astioita pöydällä myyjäisissä.
Ulkomaisten käsin tehtyjen keraamisten astioiden käyttöturvallisuudesta ei ole aina varmuutta. EU-maissa ammattilaisten valmistamat keramiikka-astiat ovat tarkassa syynissä. © iStock

Keramiikkaa koskeva lainsäädäntö on muutoksen alla

EU:n keramiikkaa koskeva lainsäädäntö on tällä hetkellä päivitettävänä. Tarkoitus on tiukentaa lyijyn ja kadmiumin enimmäisraja-arvoja ja ottaa uusia metalleja sekä emali ja lasi säätelyn piiriin.

Raaka-aineista muun muassa koboltti ja barium ovat mukana EU:n uudessa raja-arvolistassa, mikä on Ruuttusen mielestä hyvä asia.

”On fiksua, että koboltti sisältyy uuteen raja-arvolistaan. Koboltti on kuparin ja tinan lailla myrkyllinen värimetalli, joka aiheuttaa syöpää ja syö hermostoa. Värimetallit ovat myös keramiikan tekijöille myrkyllisiä käsitellä”, Widnäs lisää.

Ruuttusen mielestä on hyvä, että vanhentunut keramiikkalaki uudistetaan. Hän arvioi, että uusi asetus tulee voimaan aikaisintaan viiden vuoden päästä.

”Toivoisin, että tuleva lakimuutos karsisi ammattitaidottomuutta kentältä. Nykyinen laki ja sen valvonta eivät sitä tee”, Ruuttunen toteaa.

Lue myös Kotiliesi.fi: Lämmintä hanavettä ei kannata käyttää edes ruoanlaitossa – sisältää haitallista kemikaalia, THL:n tutkimus paljastaa

X