Hyvinvoiva ja tasapainoinen ihminen on enemmän myös läheisilleen

 

Haluan nostaa esille vastaukseni eräälle kommentoijalle, joka kritisoi ihmisten eroja ja paheksui sitä, että ihmiset eivät jaksa olla enää lastensa kanssa kuin osa-aikaisesti ja saattavat haluta lasta kuin kesäkissaa, jota ei sitten kohta enää halutakaan ja jossa harmitellaan sitä, että ihmiset pitävät ydinperhettä viime kauden juttuna.

Kommentti sisälsi niin paljon ymmärtämätöntä kärjistystä parisuhteita, eroja ja vanhemmuutta kohtaan, että haluan kertoa oman maailmankuvani julkaisemalla vastaukseni tekstissä.

VASTAUS

Nuo tuollaiset heitot ”lasta halutaan kuin kesäkissaa” on todella laiskoja heittoja, koska tuskin kovinkaan moni niin ajattelee. Myös termi ”osa-aikavanhemmuus” on melkoista kärjistystä.

Itse esimerkiksi olen kokoaikainen vanhempi, vaikka lapset eivät minulla olekaan kuin noin puolet kuukaudesta. Mitä siihen tulee, että mikä on ”last seasonia” ja mikä ei, niin se kai on jokaisen parin itse päätettävissä.

Onneksi ihmiset uskaltavat nykyään erota herkemmin, jotta lasten ei tarvitse elää painostavassa vanhempiensa pakkoavioliittoarjessa.

Kysymykseesi, että mitä mieltä lapset olivat vanhempiensa erosta on kysymyksenä absurdi, koska vanhempien ei tarvitse lapsiltaan kysyä omaan parisuhteeseensa liittyviä asioita tai tehdä jopa lasten mieltymysten mukaan valintoja.

Monta kertaa on niin, että lastenkin kannalta on parempi, että heillä on kaksi kotia kuin joutua kärvistelemään vanhempiensa ”lasten vuoksi väkisin yhdessä” arjessa.

Usein tapahtuu niin, että vanhempien roolit näyttäytyvät vasta lapsen syntymän jälkeen ja ihmiset alkavat mallintamaan vanhemmuutta peilaten omiin vanhempiinsa. Ja joskus sieltä tulee se myrkyllinen malli, jossa mies pakenee töihin ja jättää arjen vastuun naiselle. Tai vastaavasti nainen ei anna miehelle vastuuta lapsiarjessa, koska kokee olevansa vanhempana ylivertainen. Puhuttaessa siis heterosuhteesta.

Kummankaan ei sitä tarvitse hyväksyä ja jos tässä tekstini esimerkkitapauksessa mies ei ole valmis tulemaan vastaan, niin naisella oli täysi oikeus päättää suhde. Eipähän hän kenenkään omaisuutta ole.

Minusta on hienoa että ihmiset uskaltavat elää nykyään omannäköistä elämäänsä. Se harvoin tarkoittaa sitä, että se on joltain toiselta pois. Päinvastoin, hyvinvoiva ja tasapainoinen ihminen on enemmän myös läheisilleen.

Itse en edes käytä termejä ydinperhe, eroperhe, uusperhe yms, koska ne eivät kerro mistään yhtään mitään. Joutaisivat historian hämärään, sillä perheiden ja parisuhteiden moninaisuus on jo niin suurta, että on sulaa epä-älyllisyyttä ja äärimmilleen viriteltyä konservatiivisuutta pitää ydinperhettä normina, jota vasten kaikkia muita muotaja peilata.

Aikamme ei ole enää yhdelle totuudelle. Edes parisuhteissa ja perhe-elämässä.