Terveys

Nämä toimet suojaavat kohdunkaulan syövältä – joka kolmas nuori nainen jättää tehokkaimman tavan väliin

Kiitos tehokkaan seulontaohjelman, kohdunkaulan syöpään sairastuu nyt 80 prosenttia vähemmän suomalaisnaisia kuin 1960-luvulla. Viime vuosina sairaus on kuitenkin yleistynyt erityisesti nuorilla naisilla.

Teksti:
Anna Ferrante
Kuvat:
iStock

Kohdunkaulan syövän ehkäisyyn kuuluu säännöllinen seulonta, HPV-rokote ja elintavat.

Kiitos tehokkaan seulontaohjelman, kohdunkaulan syöpään sairastuu nyt 80 prosenttia vähemmän suomalaisnaisia kuin 1960-luvulla. Viime vuosina sairaus on kuitenkin yleistynyt erityisesti nuorilla naisilla.

Kohdunkaulan syövän seulonta koskee Suomessa kaikkia 30–65-vuotiaita naisia. Heidät kutsutaan seulontoihin viiden vuoden välein.

Osallistumisprosentti on tyydyttävä, kertoo kohdunkaulan syövän seulonnan kehittämispäällikkö Veli-Matti Partanen Suomen Syöpärekisteristä.

– Vuonna 2021 seulonnoissa kävi 25–30-vuotiaiden ikäluokasta 62 prosenttia, ja 45–65-vuotiaiden ikäluokasta 75 prosenttia kutsutuista.

Seulonta on tehokas menetelmä kohdunkaulan syövän ehkäisemisessä, mutta tätä nykyä ei enää ainoa. HPV-virus (papilloomavirus) on merkittävä tekijä kohdunkaulan syövän kehittymisessä, ja vuodesta 2013 rokote virusta vastaan on kuulunut kansalliseen rokoteohjelmaan. Pojat otettiin mukaan HPV-rokoteohjelmaan vuonna 2020.

Kysyimme asiantuntijalta kuusi kysymystä kohdunkaulansyövän seulonnoista ja ehkäisystä.

Lue myös: Saitko postia gynekologilta? Näin tulkitset papakokeen ja HPV-testin tuloksia oikein

1. Kohdunkaulan syövän seulonta: kenen kannattaa osallistua ja kuinka usein?

– Suositus on, että aina kun kutsu syöpäseulontaan tulee, siihen kannattaa osallistua, Partanen vastaa.

Viiden vuoden seulontaväli on hänen mukaansa suurelle yleisölle pääsääntöisesti riittävä, eikä välitestauksia tarvita.

– Etenkin kun nykyään Suomessa on siirrytty papatestiin perustuvan testauksen sijaan HPV-viruksen testaukseen perustuvaan seulontaan, tiheämmät testaukset eivät ole paikallaan kuin poikkeustapauksissa.

Tällaisia ovat esimerkiksi immuunipuutteiset henkilöt, kuten HIV-positiiviset.

Papatestissä seulotaan solumuutoksia, mutta HPV-seulonnassa HPV-infektioita. Niistä tietty osa ja erityisesti genotyypin 16 ja 18 virukset tiedetään erityisen syöpävaarallisiksi, joten tällaisia tapauksia pystytään seuraamaan tiheämmin tai lähettämään tarvittaessa jatkotutkimuksiin.

Joillakin hyvinvointialueilla seulotaan jo 25-vuotiaita. Partanen pitää 30 vuoden aloitusikää sopivana.

– Tutkimuksissa ei ole voitu osoittaa, että tätä nuoremmille tehdyt seulonnat ehkäisisivät syöpää. Toisaalta sen ikäisiltä löydetään hurjat määrät itsestään paranevia esiastemuutoksia. HPV-infektio on nuorilla hyvin yleinen: se voi olla jopa yli 20 prosentilla paraikaa, hän kertoo.

Yli 65-vuotiaille seulontojen hyöty on niin ikään pieni, mutta toisesta syystä.

– Varsinkin jos seulonnoissa on aina saanut negatiivisen tuloksen, riski sairastumiselle ja varsinkin niin, että syöpä ehtisi elinaikana kehittyä, on pieni.

2. Kuinka iso osa kohdunkaulan syöpätapauksista ja -kuolemista on seulonnoilla vältettävissä?

Kohdunkaulan syövän seulonta on yksi menestystarinoista sairauksien ehkäisyssä Suomessa, Partanen huomauttaa. Seulontojen ansioista syövästä on tullut meillä harvinainen. 1960-luvulta lähtien tapauksien määrä on pienentynyt yli 80 prosenttia.

Menestyksellä on myös varjopuolensa: kohdunkaulan syövästä on tullut niin harvinainen, että jotkut kokevat seulonnat sen takia turhiksi. Se on yksi syy siihen, miksi seulontojen kattavuus on ikäluokasta riippuen vain 60–75 prosenttia.

Ilman seulontaa syöpätapauksia ja kuolemia olisi vähintään viisinkertainen määrä, Partanen kertoo.

– Viimeisen viiden vuoden aikana syöpätapauksia on ollut noin 180 vuodessa ja kuolemia noin 50. Ilman seulontoja tapausmäärät olisivat tuhannen pintaan ja kuolemat parisensataa vuosittain.

Toisaalta viime vuosina kohdunkaulan syövän tapauksissa on ollut kasvua erityisesti nuorilla naisilla. Alle 25-vuotiailla syöpä on vielä hyvin harvinainen, mutta 26 vuodesta eteenpäin tapausmäärät alkavat kasvaa. Suurin tapaushuippu on 30–45-vuotiailla.

Tapausten kasvun taustalla on Partasen mukaan HPV-viruksen vaarallisten genotyyppien 16 ja 18 lisääntyminen. Tarkkaa syytä näiden genotyyppien lisääntymiseen ei tiedetä.

3. Kohdunkaulan syövän seulonta – voiko siitä olla jotakin haittaa?

Seulonnan periaatteeseen kuuluu, että tutkitaan isoja ihmismääriä infektion tai solumuutoksen varalta. Iso osa niin infektioista kuin solumuutoksista paranee itsestään tai on harmittomia. Se pieni osa, joka mahdollisesti voi aiheuttaa syöpää, pyritään saamaan seulaan.

Tässä prosessissa syntyy väistämättä tilanteita, niin sanottuja vääriä hälytyksiä, joissa asiakkaalle joudutaan ilmoittamaan infektiosta tai solumuutoksesta, Partanen muistuttaa. Tätä kautta kohdunkaulan syövän seulonta luonnollisesti aiheuttaa stressiä ja huolta. Tarvitaan tarkempia tutkimuksia, lisää testejä, mikä tarkoittaa lisävaivaa asiakkaalle.

Havaituista syövän esiasteista ei pystytä tarkasti sanomaan, mitkä niistä tulevat kehittymään syöväksi. Usein ne päätetään hoitaa siitä huolimatta varmuuden vuoksi.

– Syövän esiasteiden hoitamiseen sähkösilmukkahoidolla liittyy joitakin haittavaikutuksia. Yleisin näistä on ennenaikaisen synnytyksen riskin kasvu tulevissa raskauksissa. Menetelmät ovat onneksi kehittyneet, mutta yhä vieläkin puhutaan noin puolitoistakertaisesta riskin lisääntymisestä, Partanen kertoo.

Lue myös Kotiliesi.fi: Marjan, 59, kohdunkaulan syöpä löydettiin vasta, kun se oli jo levinnyt, vaikka hän on aina osallistunut papaseulontoihin

Kohdunkaulan syövän seulonta: HPV-rokote.
HPV-rokote kuuluu nykyään kansalliseen rokoteohjelmaan Suomessa sekä tytöillä että pojilla. © iStock

4. Kannattaako HPV-rokote ottaa vanhemmalla iällä, jos HPV-testi on negatiivinen?

HPV-rokote estää HPV-viruksen kehittymistä infektioksi ja sitä kautta kohdunkaulan syövän esiasteita ja syöpätapauksia. Erityisesti rokote tehoaa vaarallisiin genotyypin 16 ja 18 HPV-viruksiin.

Rokotteen teho on tutkimuksissa osoitettu kaikkein tehokkaimmaksi silloin, kun HPV-infektioita ei ole vielä ehtinyt tulla. Tämän vuoksi rokote annetaan nuorille, joille seksielämä ei vielä ole ajankohtainen.

Jos oma virustesti on aina ollut negatiivinen, mieleen voi tulla ajatus rokotteen ottamisesta myös aikuisiällä. Partanen ei kuitenkaan varauksetta sitä suosittele.

– Jonkinlaista suojaavaa vaikutusta on osoitettu kolmekymppisilläkin, mutta ei niin suurta, että rokotetta olisi nähty aiheelliseksi tarjota julkisilla varoilla sen ikäisille.

5. Suojaako rokote HPV-virukselta täysin?

Ei suojaa täysin, mutta vähentää yli 90 prosenttia niistä esiasteista, joita vastaan rokote on suunnattu, Partanen kertoo.

Rokote suojaa erityisesti genotyypin 16 ja 18 viruksilta, jotka aiheuttavat eniten syöpiä. Suomessa HPV-testi ei vielä erottele viruksia genotyypin mukaan, mutta ulkomailla tällaista testausta jo käytetään.

Kohdunkaulan syövän seulonta on edelleen tehokkain keino pienentää sairastumisriskiä seulontaikäisillä.

6. Mitä muuta voi tehdä HPV-virukselta suojautuakseen?

HPV-virus tarttuu seksikontaktissa, ja mitä aktiivisempi seksielämä, sitä todennäköisempi on tartunta.

Kondomin käyttö suojaa virukselta jonkin verran, muttei kokonaan, Partanen sanoo.

Kondomin käytön lisäksi tupakoinnin lopettaminen kannattaa, sillä tupakointi hidastaa HPV-infektion paranemista. Elintavoilla voi siis jonkin verran vaikuttaa omaan syöpäriskiinsä.

– Seulontaikäisille seulontaan osallistuminen on edelleen pääkeino, jolla omaa riskiä kohdunkaulan syöpään voi vähentää. Kun ensimmäinen rokotusohjelmaan osallistunut sukupolvi tulee kohdunkaulan syövän esiintyvyysikään, aletaan saada tutkimustietoa rokotteen toimivuudesta ja siitä, miten seulontaohjelmaa voidaan hallitusti alkaa keventää.

Nyt rokoteohjelmaan osallistuville tulee todennäköisesti riittämään muutama HPV-testi elämän aikana, Partanen lisää.

X