Ihminen joka puuttuu toisten ihmisten elämänvalintoihin on ruma ihminen

Jokainen meistä tuntee ihmisiä, joita kiinnostaa muiden ihmisten elämä ja elämänvalinnat enemmän kuin omansa. He ruotivat muiden ihmisten elämää kahvipöydissä ja kommenttiketjuissa. Oikeuttavat käytöksensä sillä, että saa olla mielipide. Mielipide asiasta josta he lopulta eivät tiedä yhtään mitään. Usein höystäen mielipiteensä ilkeydellä ja pahansuopaisuudella.

Varmasti jokainen tuntee sellaisia ihmisiä. He ovat ihmisiä joiden ilkeys ja katkeruus peittää alleen kaiken hyvän, inhimillisen ja kauniin. He ovat ihmisiä joita on kasvatettu kovuudella ja ankaruudella. Ja kun vaihtoehtona olisi suhtautua asiaan lämmöllä ja empatialla tai syyllistämällä ja väkivallalla niin he valitsevat jälkimmäisen. Peilistä he eivät osaa katsoa muuta kuin onko tukka kunnossa.

Surullisinta heidän käytöksessään on se, että he lähinnä hakevat sillä itselleen huomiota ja hyväksyntää. Syliä jota ilman he ovat jääneet. Pelokas ja itsetunnoton ihminen nimittäin huutaa koviten. Hän huutaa itseään näkyväksi häiriökäytöksellä. Vähän kuin huomiotta jäänyt lapsi. Tai Mauri Peltokangas hallitusneuvotteluissa.

Sitä kun soisi kaikille hyvää. Soisi ihmisen ymmärtävän kääntää sormensa ja huomionsa itseään kohti. Sillä pohtimalla sitä, että mitä itse tahtoisi elämältään tai että miten siitä saisi mahdollisimman onnellisen niin pian ei tarvitsisi puuttua muiden ihmisten valintoihin tai elämään, sillä itsensä ja elämänsä kanssa tasapainoinen ihminen ei ole sairaalloisen kiinnostunut muiden ihmisten elämänvalinnoista. Toki tämän kun sanoo itsetunnottomalle ihmiselle niin hän provosoituu vielä enemmän ja huutaa vielä kovemmin, sillä peili ja kritiikki ei ole häneen kohdistettavissa. Hän saa sanoa muille pahastikin, mutta hänelle ei saa sanoa mitään takaisin. Lopulta myös se yksinäisyys johon pahansuopainen ja ruma ihminen jää, on muiden vika, ei oma.

Itse viihdyn sellaisten ihmisten seurassa, joilla ei ole tarvetta huutaa, moralisoida, puuttua, ilkeillä tai viedä negatiivisuudellaan kaikkea tilaa. Toisin sanoen ihmisten seurassa jotka osaavat käyttäytyä. Usein heitä tapaa sieltä kuuluisasta syntisten pöydästä ja se on oikein hyvä, sillä helvetissä on aina paremmat bileet.