Hyvinvointi

Perimenopaussi eli vaihdevuodet – 10 kysymystä

20.10.2012 Teksti: Anna.fi

40+-iässä nainen tietää, että muutoksen aika kehossa lähestyy. Mistä tietää, milloin hedelmällisyys on ohi ja vaihdevuodet – perimenopaussi – alkavat?

pariskunta vuoteessa

1. Mikä on perimenopaussi?

Yhden määritelmän mukaan perimenopaussi eli vaihdevuosiaika alkaa, kun munasarjatoiminta hiipuu ja kierto muuttuu epäsäännölliseksi. Aluksi kierto heittää noin viikolla, mutta myöhäisvaiheessa väliin jää ainakin kaksi kiertoa tai tauko venyy vähintään 60 päivään.

Perimenopaussi kestää keskimäärin viisi vuotta ja päättyy viimeisiin kuukautisiin eli menopaussiin, joka todetaan, kun vuotoja ei ole tullut vuoteen. Myös hikoilu, kuumat aallot ja univaikeudet kuuluvat oireiluun. Osa ei oireile lainkaan ja säännölliset kuukautiset loppuvat kerralla. Osa kärsii oireista vuosia. Keskimäärin kuukautiset loppuvat 51 vuoden iässä.

2. Voiko sen alkua ennustaa?

Kun kiertosi lyhenee muutamalla päivällä, hedelmällisyytesi alkaa lähestyä loppua. Jotain vinkkiä voit saada äitisi ja sisariesi menopaussista. Hormonimäärityksillä, esimerkiksi follikkelia stimuloivan hormonin FSH:n tutkimisella, voidaan selvittää oireita, kuten kuukautisten loppumista. Tupakointi voi aikaistaa menopaussia jopa neljällä vuodella.

3. Miksi kuukautiset muuttuvat?

Aivolisäke piiskaa hiipuvaa munasarjatoimintaa ylikierroksille ja hormonimäärät aaltoilevat. FSH-hormonin eritys lisääntyy ja nopeuttaa munarakkulan kypsymistä. Rakkula puhkeaa jo pienenä, jolloin kierto on lyhyt ja sen aikana on usein tiputteluvuotoja. Estrogeenitaso voi olla korkea, mikä kasvattaa limakalvoa ja kuukautisvuotoa. Kun munasolu jää yhä useammin irtoamatta, vuoto yleensä harvenee ja kestää runsaana pitkään. Ylipaino lisää monesti vuotoja. Tutkituta vuoto-ongelmat, sillä syynä voi olla esimerkiksi kilpirauhashäiriö tai joskus kohtusyöpä.

4. Onnistuuko lapsenteko?

Kun aivolisäke piiskaa hedelmällisen iän lopussa munasarjoja toimintaan, monisikiöraskauksien mahdollisuus kasvaa. Pieni raskauden mahdollisuus säilyy menopaussiin asti, sillä yli 45-vuotiaillakin munasolu irtoaa yhä ajoittain. Käytännössä munasolujen laatu heikkenee jo kymmenisen vuotta ennen menopaussia. Keskenmenojen ja kromosomivirheiden vaara kasvaa. Kolmannes yli nelikymppisistä ja 87 prosenttia 45-vuotiaista naisista on hedelmättömiä.

5. Miten keho muuttuu?

Korkea estrogeenitaso vaiheen alussa lisää taipumusta turvotukseen ja voi pingottaa rintoja. Kun estrogeeni vähenee, mieshormonivaikutus kehossa kasvaa ja rasva kertyy herkästi vatsaan. Paino voi kasvaa myös, kun aineenvaihdunta hidastuu iän myötä ja kaloritarve vähenee.

6. Herään yöllä hikeen. Olenko mummoiässä?

Kuumia aaltoja esiintyy vaihdevuosissa yli 70 prosentilla naisista – eniten yhteensä nelisen vuotta molemmin puolin kuukautisten loppua. Osa naisista oireilee jo varhemmin etenkin ennen  kuukautisia, jotkut yhä 70-vuotiaana. Myös esimerkiksi kilpirauhasen häiriöt ja tietyt  masennuslääkkeet voivat hikoiluttaa. Ylipaino, lihominen ja tupakointi lisäävät vaihdevuosien kuumia aaltoja.

7. Onko unihäiriöitä edessä?

Univaikeudet ovat hyvin tavallisia etenkin, kun kuumat aallot herättävät tai keventävät syvää unta. Hormonit voivat vaikuttaa myös unenaikaisiin hengityshäiriöihin. Jos kuorsaat, öinen  hengitys on työlästä ja vajavaista. Kevennä yöasua ja peittoa, pidä ikkuna auki. Liiku  säännöllisesti, mutta riittävän varhain, jotta kehosi rauhoittuu ennen unia.

8. Vaikuttavatko muutokset mielialaan?

Hormonitasojen vaihtelut voivat vaikuttaa mielialaan ja heilautella sitä. Etenkin masennusoireiden ja masennuksen riski kasvaa perimenopaussissa. Syitä on monia. Estrogeenin puute voi vaikuttaa hermoston välittäjäaineisiin ja altistaa depressiolle. Myös vaihdevuosivaivat vaikuttavat. Huono nukkuminen jo sinänsä lisää masennuksen vaaraa. Elämänvaiheen stressinaiheet – vanheneminen, lasten poismuutto, vanhemmista huolehtiminen – voivat myös masentaa.

9. Muuttuuko seksi?

Estrogeenin vähyys kuivattaa limakalvoja ja voi aiheuttaa yhdyntäkipuja. Intiimialueen verenkiertokin heikkenee, jolloin kiihottuessa tapahtuva verentungos vaimenee. Pitkään jatkuva hormonipuutos voi johtaa kudoskatoon, jossa emätin lyhenee ja sen suuaukko ahtautuu. Paikallisestrogeeni tai muu hormonikorvaus hoitaa emätintä. Liukasteetkin parantavat yhdyntää. Muutoin hormonimuutos ei välttämättä muuta seksiä. Haluihin näyttävät vaikuttavan esimerkiksi aiemmat seksihalut, parisuhteen muutokset ja tunteet kumppania kohtaan. Masentunut ei kiinnostu oikein mistään.

10. Ehkäisyä vai hormonikorvaushoitoa?

Tarvitset ehkäisyä kuukautisten loppuun asti. Yhdistelmäehkäisy hoitaa vaihdevuosioireita, jollei estrogeenin käytölle ole estettä, kuten veritukosvaara. Pillereinä käytetään usein luonnollista estrogeenia sisältäviä valmisteita. Hormonikierukka hoitaa sekä runsaita kuukautisia että ehkäisyn. Voit tarvittaessa käyttää sen kanssa estrogeenikorvausta. Jos et tarvitse ehkäisyä, hormonilääkkeet hoitavat häiritseviä oireita. Epäsäännöllisiä vuotoja hoidetaan jaksoittaisella keltarauhashormonilla. Hikoiluun ja kuumiin aaltoihin käytetään estrogeenia sykleittäin tai  jatkuvasti. Kohdun poiston jälkeen pelkkä estrogeeni riittää, muutoin tarvitaan myös keltarauhashormonia.

Kuumat aallot voivat helpottua masennuslääkkeellä, kuten venlafaksiinilla, tai epilepsialääke gabapentiinillä. Luontaistuotteet, esimerkiksi soija, puna-apila ja siitepölyuute tepsivät lumelääkkeiden tavoin – voit saada hetkeksi vähän apua. Huolehdi kalsiumin ja D-vitamiinin saannista, sillä estrogeenikato alkaa heikentää luuta perimenopaussin lopulla.

Asiantuntijana gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri Varpu Jokimaa, Turun yliopistollinen keskussairaala.

Lähteet:
Olavi Ylikorkala ym. Naistentaudit ja synnytykset (Duodecim 2011)
Obstetrics and Gynegology Clinics in North America -lehti

Teksti: Virpi Peura