Hyvinvointi

Puhdas, raikas suu - Varma olo

Teksti:
Anna.fi

Älä turhaan kärsi pahanhajuisesta hengityksestä ja hampaiden tummentumista. Säihkyvä hymy ja raikas suu lisäävät hyvää oloa.

Puhdas, raikas suu

Ongelma: Pahanhajuinen hengitys

Pahanhajuinen hengitys eli halitoosi on yleinen ja kiusallinen vaiva, joka voi haitata sosiaalista elämää. Miksi hengitys haisee?

1. Suun bakteerit

Suun bakteerit ovat tavallisimpia halitoosin aiheuttajia. Pahanhajuinen hengitys voi johtua myös lääkityksestä sekä eräistä yleissairauksista. Koska ihmisen suussa on bakteereita, periaatteessa jokaisen hengitys voi muuttua pahanhajuiseksi.

– Suussa bakteereilla on hyvät oltavat; on lämmintä ja kosteaa ja ravintoakin tulee säännöllisesti. Osa bakteereista tuottaa rikkipitoisia, haisevia kaasuja, erikoishammaslääkäri Aira Lahtinen selvittää.

Oman hengityksen hajua on helppo testata: nuolaise kämmenselkää, anna syljen kuivua siihen ja haistele hetken kuluttua, miltä kämmenselkä tuoksuu. Aamuisin pahanhajuinen hengitys on normaalia, sillä yöllä suuta huuhteleva syljeneritys on vähäistä, ja bakteerien aineenvaihduntatuotteita jää suun limakalvojen ja hampaiden pinnoille.

Jos nielurisat ovat kuoppaiset, niiden koloissa voi asua bakteereita. Ajoittain nielurisoista saattaa pullahtaa pahanhajuisia vaaleita möykkyjä, jotka muodostuvat bakteereista ja irronneista soluista. Nielurisojen tila kannattaa selvittää nenä- ja kurkkulääkärillä.

2. Tupakka

Tupakka lisää pahanhajuista hengitystä. Tupakan ainesosat imeytyvät verenkiertoon ja tulevat hengitysilman mukana ulos. Tupakoivalle tulee myös hammaskiveä runsaammin.

3. Ientulehdus

Ientulehdus on elimistön puolustusreaktio bakteerien aiheuttamaan ärsytykseen. Se lisää halitoosia. Hoitamattomana se johtaa hampaita ympäröivän kiinnityskudoksen häviämiseen.

– Syvälle edennyttä ientulehdusta eli parodontiittia sairastavalla voi olla kämmenen kokoinen märkivä alue ikenien alla. Koska tulehdus on piilossa, sitä ei useinkaan itse edes huomaa.

Parodontiitti etenee salakavalasti varsinkin tupakoivilla, koska tulehduksen ensioire, ienverenvuoto, jää pois nikotiinin aiheuttaman verenkierron heikentymisen takia. Ainoana oireena on suun paha haju. Parodontiittiin auttaa hammaslääkärin tekemä puhdistus. Säännöllinen hampaiden hoito ja tarkastukset hammaslääkärillä ovat kuitenkin paras keino estää ientulehdusta kehittymästä näin pitkälle.

4. Hammasproteesin alla oleva tulehdus

Pahanhajuinen hengitys saattaa myös olla seurausta hammasproteesin alla olevasta tulehduksesta, jota esiintyy joka kolmannella yläleuan kokoproteesia käyttävällä.

– Hoitona on proteesin päivittäinen harjaus sekä proteesin pitäminen poissa suusta öisin. Tarvittaessa hammaslääkäri neuvoo sopivan proteesin desinfiointiaineen. Jos tämä hoito ei riitä, voidaan tarvita sienilääkitystä. Tulehduksen parannuttua edessä on joko proteesin uusiminen tai korjaaminen.

5. Hampaiden reiät eli kariekset

Hampaiden reiät eli kariekset ovat bakteeripesäkkeitä, joista voi seurata pahaa hajua. Hajun lähteenä saattaa olla myös hammasytimen kuolio ja siihen liittyvä juurenpään tulehdus. Hoitona on juurihoito, joka karkottaa suun pahan hajun ja maun.

– Juurenpään tulehdukset piileksivät varsinkin reikäisten tai paikattujen hampaiden juurissa. Ne voivat alkaa oireilla yllättäen ja usein sopimattomaan aikaan, esimerkiksi lomamatkalla.

– Säännöllisin välein otettavat röntgenkuvat ovat parasta ennaltaehkäisyä. Laaja röntgenkuvaus tehdään yleensä 5-10 vuoden välein, ja se kuuluu alkutarkastukseen hammaslääkärin vaihtuessa.

6. Viisaudenhampaat

Röntgenkuvilla seurataan myös puhkeamattomien viisaudenhampaiden kehittymistä.

– Viisaudenhampaat ovat nuorten aikuisten ongelma. Osittain puhjenneiden viisaudenhampaiden ympärille kehittyy herkästi tulehdus, jonka yhtenä oireena voi olla pahanhajuinen hengitys.

Suun tulehdukset lisäävät sydän- ja verisuonitautiriskiä

Pahanhajuinen hengitys on suun tulehdusten aiheuttamista vaivoista kiusallisin, mutta lievin haitta.

– Suun tulehdukset lisäävät riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Syvälle edennyttä ientulehdusta sairastavien kohdalla riski nousee kaksinkertaiseksi.

Oireettomissakin tulehduksissa bakteerien tuottamat myrkyt leviävät verenkierron mukana verisuonien sisäseinämiin, joissa voi olla jo entuudestaan kolesterolin aiheuttamia ahtaumia.

– Pahimmassa tapauksessa seurauksena on verisuonten tukos, infarkti.

Ratkaisu: Hammasvälit puhtaiksi

Hampaiden huolellinen harjaus kaksi kertaa päivässä ja hammasvälien puhdistus ovat tärkeimmät keinot pahanhajuisen hengityksen hoidossa ja ehkäisyssä. Tupakointi tulisi lopettaa ja suu hoidattaa puhtaaksi karieksista ja ientulehduksista.

– Bakteerille hyviä piilopaikkoja ovat hampaiden välit ja erityisesti syventyneet ientaskut. Hampaiden välien puhdistus parantaisi monta ongelmaa, mutta siinä ihmisillä on parantamisen varaa.

1. Hammastikku

Helpoin väline hammasvälien puhdistukseen on puinen tai muovinen hammastikku. Tärkeintä on hangata riittävällä voimalla 5-10 kertaa edestakaisin vaakasuoraan.

– Useimmat ihmiset tekevät tämän liian varovaisesti, ja takahampaiden välit jäävät usein puhdistamatta. Kannattaa pyytää suuhygienistiä tai hammaslääkäriä neuvomaan, miten puhdistus tehdään.

2. Hammasväliharja

Laajempiin hammasväleihin paras väline on pieni pulloharjan muotoinen hammasväliharja.

– Jos ikenet ovat vetäytyneet, hampaista on paljastunut koveria pintoja. Ainoa, joka yltää tällaisiin kulmiin ja syvennyksiin, on hammasväliharja. Tarkempaa opastusta kannattaa kysyä omalta hammaslääkäriltä. Puhdistuksen tehoa voi lisätä laittamalla hammasväliharjaan desinfioivaa suuvettä tai geeliä.

3. Hammaslanka

Hammaslankaa on hankala käyttää ja se unohtuukin useimmilta kylpyhuoneen hyllylle. Langalla ei myöskään saa puhdistukseen samanlaista voimaa ja tehoa kuin tikulla ja harjalla.

4. Kielen puhdistus

Hajua aiheuttavia bakteereita voi asua myös kielen nukan väleissä. Bakteerit saa pois kaapimalla kieltä eri suuntiin. Tähän on saatavilla erityisiä kielenpuhdistajia eli kaapimia.

– Myös ylösalaisin käännetty lusikka käy kielen kaapimiseen. Hammasharjaakin voi koettaa, mutta se ei mahdu riittävän taakse kielen takaosaan ja tuloksena voi olla oksennusrefleksi.

5. Ksylitoli, suuvedet

Ksylitolin käyttö heti aterian tai välipalan jälkeen katkaisee happohyökkäyksen ja hidastaa hampaille haitallisten bakteerien kasvua. Mitä enemmän purukumissa on ksylitolia, sitä paremman suojan se antaa hampaille.

Apteekeista saatavat desinfioivat suuvedet tuovat lisäapua suun puhdistukseen. Klooriheksidiiniä sisältävät valmisteet ovat tehokkaita, mutta ne värjäävät hampaat, paikat ja kielen eivätkä sovi jatkuvaan käyttöön. Myös Meridol saattaa värjätä.

– Listerineä on käytetty 50 vuotta Yhdysvalloissa. Nyt Listerineä myydään Suomen apteekeissakin, joten sitä kannattaa kokeilla.

Ongelma: Värjäytymät ja tummentumat

Hampaiden värjäytymät ja tummentumat johtuvat lähinnä huonosta suuhygieniasta ja nautintoaineista. Pahin värjäytymien ja tummentumien aiheuttaja on tupakka. Jos hampaat on paikattu yhdistelmämuovilla, tupakan terva tarttuu yhdistelmämuovipaikan ja hampaan rajapintaan sekä paikkaan.

– Tervaa kulkeutuu kiilteen sisään ja hammasluun pikkukanaviin, joten värjäytymät eivät jää pinnallisiksi, vaan ovat pysyviä. Vaalennuskaan ei auta, hammaslääkärit eivät mielellään tee vaalennuksia tupakoiville, koska tulos ei ole kestävä.

Hampaita värjääviä ruoka-aineita ovat muun muassa punaviini, kahvi, tee ja kolajuomat. Hampaan pinnalle muodostuu syljestä kalvo, johon väriaineet tarttuvat. Hampaat tummuvat myös ikääntymisen myötä. Ulkoiset värjäytymät lähtevät yleensä pois tavallisella hammastahnalla. Joillekin tulee erityisen voimakkaita tummia värjäytymiä, joiden poistamiseksi hammaslääkärikin saa tehdä tosissaan töitä.

– Voimakkaat tummentumat saattavat liittyä yksilölliseen suun bakteeritasapainoon. Joillakin ihmisillä on enemmän värejä tuottavia bakteereita. Vastapainoksi heillä on yleensä vähemmän reikiä aiheuttavia bakteereita. Näitä asioita ei vielä tunneta riittävän hyvin, sillä suun noin 500 bakteerilajista suurin osa on luokittelematta.

Jos hampaat eivät pysy kotipuhdistuksella värjäytymättöminä, hammaslääkäri tai suuhygienisti voi puhdistaa hampaat säännöllisesti. Tämä puhdistus ei ole pelkkää kosmetiikkaa, vaan suojaa myös ientulehdukselta.

– Hampaiden tumma väri voi olla seurausta myös lapsena käytetyistä antibiooteista (tetrasykliini). Alle 8-vuotiaille ei tetrasykliinia pidä määrätä, jos joku muu antibiootti on käytettävissä.

Ratkaisu: Valkaisu

Tummuneiden ja värjäytyneiden hampaiden ulkonäköä voi parantaa valkaisuhoidoilla. Hampaiden valkaisu on mahdollista tehdä kotona sekä hammaslääkärin ja suuhygienistin vastaanotolla. Vaikuttavana aineena on vetyperoksidi tai karpamidiperoksidi, joka tunkeutuu kiilleprismojen väliin aina hammasluuhun saakka. Valkaisumenetelmiä on kehitetty ja testattu niin, että ne eivät vaurioita hammaskudosta.

– Valkaisu muuttaa vain hampaan väriä, ei rakennetta. Tärkeintä on, että noudattaa tarkasti käyttöohjeita eikä valkaise hampaitaan liian usein. Kerran vuodessa tai harvemmin riittää. Raskaana oleville ja imettäville valkaisua ei suositella, suuhygienisti Satu Mäkinen Andante Oy:stä opastaa.

Valkaisu tehdään terveille ja hoidetuille hampaille. Se alkaa perusteellisesta vastaanotolla tehdystä hampaiden puhdistuksesta sekä reikiintyneiden hampaiden korjauksesta.

– Valkaisua suunniteltaessa on muistettava, että valkaisuaine vaikuttaa vain hammaskudokseen, ei muovipaikkoihin. Jotta väristä tulisi tasainen, vanhat paikat kannattaa valkaisuhoidon jälkeen vaihtaa uusiin.

Valkaisun aikana tai sen jälkeen hampaissa saattaa esiintyä herkkyyttä esimerkiksi kylmiä tai happamia ruokia syötäessä. Sivuvaikutukset ovat yleensä ohimeneviä. Hampaiden vihlontaa voi lieventää vihloville hampaille tarkoitetulla fluorikäsittelyllä.

– Valkaisun lopputulos riippuu valkaisuaineen vahvuudesta ja käytetystä ajasta. Myös hampaan alkuperäinen väri voi vaikuttaa vaalennustulokseen.

Valkaisun jälkeen kannattaa välttää jonkin aikaa kahvin tai teen juontia sekä tupakointia. Tarkemmat ohjeet potilas saa vastaanotolta hoidon jälkeen. Valkaisun tulos säilyy hampaissa melko pitkään, kun noudattaa jälkihoito-ohjeita. Päivittäinen hampaiden harjaus, hammasvälien puhdistus sekä säännölliset käynnit suuhygienistillä varmistavat, että hymy pysyy säkenöivänä.

Valkaisu ei suojaa tulevilta värjäytymiltä. Jos käyttää paljon värjääviä ruokia ja tupakoi, hampaat tummuvat nopeammin. Myös hampaan väri tummuu iän myötä.

Erilaisia valkaisevia hammastahnoja ja suuvesiä on markkinoilla lukematon määrä. Niillä voi puhdistaa pinnallisia värjäytymiä, mutta hampaan väriä ne eivät muuta. Valkaisevien hammastahnojen teho perustuu kiillettä hankaavaan vaikutukseen. Jatkuvaan käyttöön valkaisevat tahnat eivät sovi, sillä ne voivat vahingoittaa kiilteen pintaa.

Asiantuntijoina erikoishammaslääkäri Aira Lahtinen, suuhygienisti Satu Mäkinen, Andante Oy ja hammaslääkäri Kauko Lehtoranta, Tampereen hammashoito.

Teksti: Ulla Saikkonen

X