Tapasin tanssitaitoisen seuralaisen

Huomasin marraskuun alkupuolella Elleissä arpajaiset, jossa palkintona oli mies Seuralainen.fi palvelusta. No tuumasta toimeen, menin nettiin, täytin lomakkeen, jossa kerroin toiveistani, ”miehenkaipuustani”.

Kas kummaa, kuukauden viimeisenä synkeänä maanantaina tuli yllättävä puhelu ja ilmoitus, että olen voittanut miehen käyttööni! Minä, joka en koskaan voita minkään näköisissä arpajaisissa, lotosta puhumattakaan, voitin MIEHEN! Eräs ankean harmaa marraskuinen päiväni oli pelastettu heti aamusta alkaen!

Siitäpä alkoi pähkäily minne mennä miehen kanssa. Jep, käyttötarkoitus mulla oli jo hyvin selvillä, sillä toiveeni oli saada pari lattaritansseihin. Käyn bailatinotunneilla pari kertaa viikossa ja nyt olisi kova hinku opetella myös samoja tansseja parin kanssa. Harmi vaan, etten ole vielä löytänyt lattareista innostunutta miestä parikseni, jonka kanssa voisin opetella vaikkapa kilpalattareita hieman enemmän kuin kotitarpeiksi. Erityisesti rumba ja chachacha on niitä ”mun juttuja”.

Vaihdettiin parit viestit Seuralaispalvelun Arjan kanssa ja siinä selvisi, että tyrkyllä olisi peräti tanssinopettaja! Siinä vaiheessa olin jo aivan täpinöissäni ja tanssilenkkarit pyöri jaloissa, JIPPII!

Ravintolatanssit ja erilaiset pikalattaritunnit oli nyt hylättävä, sillä itsekkäästi halusin ottaa tästä tilanteesta kaiken hyödyn itselleni. Niinpä järjestin viime sunnuntaille työpaikkani liikuntasalin käyttöömme ja saatiinkin varsinaiset Itsenäisyyspäivän tanssiaiset aikaiseksi. Siispä musiikki soimaan rumban, chachan ja fuskun tahtiin ja opetus käynnistyi.

Bailatinotunneilla opituista perusaskeleista oli paljonkin hyötyä, vaikka muuten uutta opittavaa riittikin, kun oli vastapeluri kuvioissa mukana. Ope jaksoi kannustaa minua ja kehui edistymistäni tuntien aikana, liekö siihen sitten oikeasti ollut miten paljon aihetta.

Aika meni kuin siivillä, halusin aina vaan ”vielä yx kerta”, eikä open hermo pettänyt, vaikka oltiin jo pyörähdelty neljä ja puoli tuntia. Minä olisin vielä voinut jatkaa pidempäänkin, mutta valitettavasti aika oli kuitenkin rajallinen.

En ole koskaan ollut innostunut lavatanssipaikoista sen oudon ”hakuhierarkian” takia, mutta tämän kokemuksen myötä alkoi syntyä tunne, että jospa minä kuitenkin joku kaunis päivä rohkaisisin mieleni ja menisin sinne tyrkylle oppimaan lisää uusia paritanssin kiemuroita. Nyt on oikeasti halu päivittää oma lavatanssitaito tälle vuosituhannelle.

Ennakko–odotuksia seuralaisen suhteen ei mahdottomasti ollut, pääasia että mies olisi tanssikuntoinen ja miellyttävä. Ilmeni, että hän olikin ikäiseni mies ja onneksi hän oli myös minua puheliaampi, joten juttu lähtikin luistamaan luontevasti heti alusta alkaen. Hän oli myös kivasti ja siististi pukeutunut, ystävällinen, kärsivällinen, tosi kiltin oloinen sekä huomaavainen.

Juteltiin pääasiassa tanssiin liittyvistä asioista, mitä nyt hieman valotettiin tämän hetkisiä omiakin elämäntilanteita. Kyllä, tämän herran kanssa oli helppo tulla toimeen ja tapaisin hänet mielelläni toistekin. Kukapa tietää, ehkä joskus jossain, kun sitä vähiten odottaa, tanssin pyörteissä niin tapahtuukin!

Tämän miellyttävän ja napakymppikokemuksen kautta voin suositella tätä palvelua muillekin, voit yllättää itsesi iloiseksi!

Aurinkoisin terveisin,

KK