Opiskelija Elli Immon murha ei olisi saanut unohtua – kirjailijakaksikko aikoo jatkaa selvittämättömien rikosten siviilitutkintaa

Kirjailijakaksikko Elina Backman ja Heidi Holmavuo pureutui Ellin ratkaisemattomaan murhaan vuodelta 1955 ja pääsi tutkimuksissaan selville jäljille. Mitä muita selvittämättömiä henkirikoksia he voisivat tutkia?

Vuosi 1955: 20-vuotias Elli Immo kävelee illalla Kemin keskustasta kotiinsa, kun hänet kotipolulla puukotetaan raa’asti. Henkirikos on näihin päiviin asti jäänyt selvittämättömäksi.

Vuosi 1972: Joukko kemiläisiä poliiseja vaatii Elli Immon murhatutkinnan uudelleen avaamista. He vetoavat siihen, että tiettyä tahoa olisi aikaisemmassa tutkinnassa suojeltu, tutkintamateriaalia mahdollisesti hävitetty ja tutkinnassa tehty laiminlyöntejä.

2020-luku: Kaksi kirjailijaa, dekkaristi Elina Backman ja rikoskirjailija Heidi Holmavuo lukevat vanhan lehtijutun vuoden 1972 tapahtumista ja kiinnostuvat ratkaisemattomasta henkirikoksesta. He alkavat vimmaisesti tutkia sitä. Kaksikon puolitoista vuotta kestävä määrätietoinen tutkinta johtaa tilanteeseen, jossa poliisi päättää viimein avata Elli Immon murhan tutkinnan uudelleen.

Vaiettu murha: Elli Immo -dokumentti pureutuu tutkinnan outouksiin

Tapahtumien pohjalta syntyy äänikirja Ratkaisematon – Kirja joka avasi murhatutkinnan (Otava 2022). Kirjan pohjalta on nyt tehty myös dokumenttisarja Vaiettu murha: Elli Immo, joka nähdään C Morella huhti-toukokuussa.

Kirjailijakaksikon vaivannäkö tapauksen ratkaisemiseksi on mykistävää kuunneltavaa. Mitään yksityiskohtaa ei jätetä kääntämättä niin poliisin tutkintamateriaalista, arkistoista, tapahtumapaikoilta, asiantuntijoilta kuin vielä elossa olevien paikallisten kemiläisten kertomuksista.

Matkan varrella Elina ja Heidi törmäävät moneen kysymyksiä herättävään yksityiskohtaan poliisitutkintaan liittyen: Miksi kaikkia silminnäkijöitä tai tapaukseen läheisesti liittyviä henkilöitä ei kuultu ja kuulusteltu? Miksi asiaa tutkinut poliisi haluttiin pysäyttää? Miksi arkistoista puuttui osa kuulustelupöytäkirjoista?

– Laitoimme kriittisen tutkinnan alle poliisin säilyttämän tutkintamateriaalin ja pystyimme löytämään siitä aukkokohtia ja selkeitä tutkimatta jättämisiä, kertoo Elina Backman tutkimuksen jännittävimmistä vaiheista.

Lue myös: Miksi true crime kiinnostaa? Jäljillä-podcastin pitäjä Tilda Laaksonen listasi 4 mahdollista syytä

Elli Immo elää kemiläisten kollektiivisessa tietoisuudessa

Elina Backman ja Heidi Holmavuo eivät tyytyneet tutkintamateriaaliin, vaan tapasivat useita kemiläisiä. Vaikka valtakunnallisesti Elli Immon tapaus on kummallisen vähän tunnettu, suorastaan unohduksiin painettu, Kemissä opiskelijatytön raaka murha kyllä muistetaan.

Samoin muistetaan tapaukseen liittyvä salakähmäisyyden ilmapiiri. On kuin tekijää ei olisi haluttukaan saada selville. Kaikki ne monet jäljet, jotka näyttivät vievän kemiläisen poliisisuvun suuntaan, tunnuttiin katkaisevan.

Lopulta verityön tekijän henkilöllisyys oli Kemissä eräänlainen julkinen salaisuus. Monet vaikenivat, koska eivät uskaltaneet muuta.

– Kun pääsimme jututtamaan paikallisia, oli yllätys huomata kuinka syvälle tapaus on juurtunut kemiläisten kollektiiviseen muistiin. Olin ajatellut, että tapahtumista olisi liian pitkä aika ja olisi mahdotonta löytää enää ihmisiä, jotka muistaisivat jotakin. Mutta tavoitimmekin useita ihmisiä, jotka kertoivat tietoja, joita eivät olleet koskaan aiemmin uskaltaneet kertoa kenellekään, Elina kertoo.

Heidi Holmavuo pitää Elli Immon murhan ratkaisemista tärkeänä juuri heidän, vuosikymmeniä vaiettua taakkaa kantaneiden takia.

Fiktiosta tulikin totta

Poliisin peittely on herättänyt Heidissä vihaa ja pettymystä, sillä monet ihmiset ovat kantaneet tuskaa koko elämänsä sen takia. Heidin pysäytti erityisesti mies, joka oli murhan tapahtuma-aikaan 13-vuotias.

– Kemiläismies, jonka yläkerrassa väkivaltaisuudestaan tunnettu henkilö tuolloin asui, ojensi vapisevin käsin minulle kirjeen. Siinä hän kertoi omat silminnäkijähavaintonsa. Hän oli ajatellut jättää kirjeen lapsilleen. Poliisi ei ollut halunnut häntä kuunnella silloin eikä myöhemmin. Hän pelkäsi, että aika loppuu häneltä kesken ennen kuin murha selviää.

Nyt on minulta taakka laskettu harteilta, mies sanoi ja kertoi myöhemmin, että häntä vuosikymmeniä vaivanneet painajaisunet olivat lakanneet. Häntä oli vaivannut tunne, että kaikkia muita murhia tutkitaan, mutta tämän annetaan olla.

Miehen kodin yläkerran asunnon portaista oli murhapäivän jälkeisenä aamuna löytynyt verta, ja asukas oli niitä paikalla kuuraamassa.

Tätä samaa verta poliisi tutki 67 vuotta myöhemmin nykyaikaisessa DNA-laboratoriossa sen jälkeen, kun kirjailijakaksikko oli nostanut tapauksen kaikkine uusine yksityiskohtineen ja aikalaiskertomuksineen päivänvaloon.

– Tämä on kuin elokuvaa, ajattelin, kun kuulin poliisikoirien löytäneen portaikosta vanhoja verijälkiä. Olimme Elinan kanssa naureskelleet, että näin se dekkarisarjassa menisi, mutta fiktiosta tulikin totta.

Kyseessä on tällä hetkellä vanhin jälkikoirien löytämä verijälki Suomessa.

Lue myös: Kun poliisikoira Sinko kuuli sanat ”Onko mummo mennyt metsään”, se tiesi mitä tehdä

Poliisin reaktio kiinnostaa

Sarjassa selviävät muun muassa ne lupaavat tulokset, jotka DNA-tutkimuksissa tehtiin.

– Mielenkiinnolla seuraan, minkälaisia reaktioita sarja herättää esimerkiksi poliisissa ja onko heillä intoa ja resursseja viedä asiaa vielä eteenpäin, Heidi sanoo.

Mutta miten on mahdollista, että poliisi olisi voinut salata näin johdonmukaisesti asioita ja suojella lähisukulaista laista piittaamatta?

– Poliisikin on vain ihminen, ja jos asia tulee oikein lähelle, se voi mennä näin, Heidi kommentoi.

Siviilitutkimuksille luvassa jatkoa

Kirjailijakaksikko ei aio lopettaa ”yli-innokasta siviilitutkintaansa”, joksi he sitä itse leikkimielisesti kutsuvat.

Sitä mikä tapaus heillä mahdollisesti on tällä kertaa kiikarissa, he eivät suostu paljastamaan.

Varmaa kuitenkin on, että tutkinta jatkuu muodossa tai toisessa.

– Verkot ovat vesillä. Tarkkailemme tällä hetkellä uteliain silmin menneitä ratkaisemattomia rikostapauksia, Elina kertoo.

Sekin on varmaa, että mahdollinen seuraava tutkittava rikoskeissi tulee olemaan vuosikymmenten takainen mysteeri Elli Immon murhan tapaan.

– Haluamme tapahtumaan riittävän ajallisen etäisyyden. Olen sen verran pelokas, että ihan viime aikojen rikoksiin en halua puuttua.

Elli Immo ei valitettavasti ole ainoa henkirikoksen uhri Suomessa, joka on jäänyt vaille oikeutta eikä tekijää ole löydetty.

Esimerkiksi nämä vanhat henkirikokset ovat vielä ratkaisematta:

• Kyllikki Saaren murha 1953. 17-vuotias Kyllikki murhattiin Isojoella 17. toukokuuta. Ruumis löydettiin suosta viisi kuukautta myöhemmin. Murha on Suomen kuuluisimpia selvittämättömiä henkirikoksia. 2000-luvulla poliisi kertoi, että sillä oli vahva epäily tekijästä, mutta näyttö ei riittänyt tuomioon.
• Bodominjärven murhat 1960. Toinen Suomen kuuluisimmista selvittämättömistä rikostapauksista tapahtui järvenrannalla helluntaina 5. kesäkuuta. Telttaretkeilleet 15-vuotiaat Maila Björklund ja Anja Mäki sekä 18-vuotias Seppo Boisman surmattiin murskaamalla heidän kallonsa mahdollisesti isolla kivellä. Seurueen neljäs nuori Nils Gustafsson löydettiin pahoin loukkaantuneena teltan päältä. Vuonna 2004 Gustafsson vangittiin epäiltynä surmista, mutta hän sai vapauttavan tuomion.
• Susanne Lindholmin murha 1976. Kuvankauniiksi mainittu 25-vuotias lentokenttävirkailija Susanne Lindholm raiskattiin ja murhattiin kotitalonsa pyöräkellarissa 8. elokuuta. Tapaus sai runsaasti julkisuutta, ja muutama pidätys tehtiin, viimeisin vuona 2004, mutta syyllinen ei ole selvinnyt.
• Hausjärven hiekkakuoppasurmat 1990-luvulla. Tuula Lukkarinen, 28, surmattiin Hausjärven hiekkakuopalla huhtikuussa 1991. Edellisenä vuona samassa paikassa oli tapahtunut samalla kaavalla toteutettu murhan yritys, jonka kohteena oli Helena Meriläinen, 39. Tekijä oli autokyytiä ja päihteitä tarjonnut mies, jota ei saatu kiinni. Samalla seudulla katosi vuonna 1993 Maarit Haantie, 40, eikä häntä koskaan löydetty. KRP kartoittaa tapauksia yhä ja uskoo syyllisen vielä selviävän.

Lähde: Wikipedia

Sinua voi kiinnostaa myös:

1. Ihmiset ja suhteet

   Pojan raskas rikos muutti Minnan elämän: ”Puhelun aikana kuulin, miten sydämeni särkyi"

2. Julkkikset

   Dekkaristi-kansanedustaja Marko Kilpi hyötyi traumaterapiasta ja suosittelee sitä muillekin: ”Ihmiset eivät tiedä, mitä heidän sisällään on”

3. Viihde

   Oletko todellinen dekkarikuningatar? Testaa, ketä naispuolista etsivää muistutat eniten!