Äidin syli

Äitiyttä on niin monta erilaista tapaa kuin on äitejä. Ei ole olemassa mitään kaavaa, kuinka olla äiti. Harvalle asialle on vain yksi oikea. Nainen on äiti lapselleen. Ovat he sitten omia tai muualta saatuja. Nainen on tytär omalle äidilleen. Kaikille muille nainen on nainen.

Äiti. Äiti maa. Minulle äiti merkitsee syliä.
Turvakohtua, jonka sisään voi tarpeen tullen painautua.
Ja se syli voi olla vain ajatus.
Ajatus siitä, että jossain on avoinna oleva paikka.

Äiti. Äiti maa. Minulle se merkitsee tietoisuutta.
Tapaa hahmottaa maailmaa.
Äiti maa on kaikille avoin tulla.
Rajoja aukova enemmän kuin sulkeva.
Avarakatseinen maailmankaikkeus, joka antaa kaikkien elää ja rakastaa tasa-arvoisesti.
Äiti maa on utopia, jota kohti silti kulkea.
Syli, joka on auki sitä tarvitsevalle.
Ihminen ihmiselle. Äiti isä nainen mies. Samantekevää.
Ihminen ihmiselle. Poisriisuttuna kaikki turha.

Tämän päivän Aamulehdessä aukeama: ” Kortti kertoo rakkaudesta.” Siinä esiteltynä kortteja, jotka äidit ovat saaneet lapsiltaan. Haluan tuoda esiin yhden tyttären äidilleen antaman kortin vuodelta 2006 tai 2007. Siinä lukee muun muassa näin:

” Hän jalkaan ottaa bootsit ja mukaan kunnon skootti. Hän ulos menee uudestaan ja etsii uutta poikaystävää. Montako niitä voi olla, sillä kohta savuaa polla. Luku on ylittänyt sadan, seuraava kai hankkii poniradan.”

Hieno runo. Sen siivittämänä toivotan kaikille avarakatseista ja sylintäyteistä äitienpäivää.

Annetaan jokaisen äidin kukkia.

Annetaan jokaisen äidin olla nainen.

Huomennakin.