Hiljaisuus on kuuluvaa

Ajatusleikki:

Kuvitellaan tilanne viime hallituskaudelta. Ministeri menisi haastatteluun, jossa sanoisi jotain niin älytöntä, että sen jälkeen 1000 henkilöä eroaisi reservistä. Tämän jälkeen ministeri kieltäisi ( valehtelisi ) sanoneensa mitään mitä hän tuli sanoneeksi ja samalla suhtautuisi todella alentavasti paikallislehtiin.

Tai toinen ministeri pitäisi puheen, jossa kertoisi, että ei nämä päätökset tarvitse mitään asiantuntijalausuntoja, koska päätökset noudattaa arkijärkeä.

Kolmas ministeri hyökkäisi viikottain Suomen johtavan median kimppuun ja kutsuisi ammattiyhdistysliikkeitä mafiajärjestöiksi.

Tai jonka eduskunnan puhemies puuttuisi jatkuvasti päivän politiikkaan ja uhriutuisi jos hänen käytökseensä puututtaisiin.

Opposition huuto olisi kiljuvaa ja päitä vaadittaisiin vadille jopa iltapäivälehdistöstä käsin. Siihen nähden tämän hetken hiljaisuus on kuuluvaa.