Havaintoja parisuhteesta

Parisuhde ennen ja jälkeen -katso kuvat!

Teksti: Havaintoja parisuhteesta

Tiedättehän ennen ja jälkeen kuvat? Teen sen tässä nyt sanallisesti. Kirjoitan, miten parisuhteessa alun orgastinen maaginen realismi muuntuu hiljalleen pelkäksi realismiksi, johon sekoittuu toisinaan jopa inhorealistisia piirteitä

Yhteinen seksi

Ennen:

Esileikiksi riittää kun saapuu samaan huoneeseen. Seksi ei ole merkintänä kalenterissa. Maisemaksi ympärille muodostuu kahden jalan välinen kaistale. Kun edellinen seksi loppuu, seuraava odottaa jo alkamistaan. Aamut ja illat sekoittuvat keskenään. Päivän aterian saattaa syödä suoraan puolisonsa vartalolta. Intohimo valuu kosteiksi jäljiksi lakanoille. Koko maailma makaa kapealla sängyllä. Ei ole hetkeä, että jokin osa itsestä ei ole kiinnitettynä toiseen. Seksikertoja ei lasketa, sillä kukaan ei pysyisi laskuissa.

Jälkeen:

Esileikiksi riittää keskustelu sunnuntai-iltana sohvan eri nurkilla. Mietitään, että pitäisikö pitkästä aikaa kokeilla seksiä, että ei vallan unohdu. Sovitaan, että katsotaan ensiksi ohjelma loppuun ja pannaan sitten nopeasti, koska aamulla on aikainen herätys. Puolison vartalo ei toimi yhtä helposti kuin ennen. Se ei olekaan heti valmis. Tuntuu kuin hän olisi Ikeasta hankittu. Ennen seksiin riitti, kun levitti puolisonsa eteensä auki, nyt pitää levittää iso käyttöohje. Lopulta, kun luulee saaneensa kaikki osat paikoilleen huomaa, että takaseinä on kiinnitetty väärinpäin.

Hankitaan kirjallisuutta. Kama sutra näyttää asentoja, joihin nelikymppinen kankeahko miesvartalo ei enää taivu ja jos taipuu, niin takaisin ei ole enää suoristamista. Käsikirja täydellisiin orgasmeihin-kirja on viihdyttävää oppimateriaalia. Se on naisten, jotka toimivat eroottisen hieronnan ohjaajina Yhdysvalloissa, kirjoittama kirja.  Siellä on selostettu seikkaperäisesti miten nainen toimii. Kirjassa on leikki jokaiselle seksikerralle, jolla naisen saa suorastaan hulluksi. Otsikoita leikeille ovat mm. häppärijooga, pieni maanjäristys, rokkia klitoriksen ympäri, toosan viritys, ovikello, mirrin tukistus, vain kutsuvieraille, rystylyönti ja erittäin pitkässä parisuhteessa oleville tuttu ja turvallinen U-käännös. Suosittelen vakavasti luettavaksi, mutta ei ennen nukkumaanmenoa. En halua kertoa niistä unista, joita sinä yönä näin. Yksi uni alkoi sillä, kun ehdotin tuntemattomalle naiselle bussipysäkillä, että miten olisi illalla Toosan viritystä beibe ja beibe oli vielä, että tottahan toki.

Yhteinen kävelylenkki:

Ennen:

Käsi kädessä hiljaa madellen. Välillä kädet hakeutuvat toistensa vartaloiden ympäri. Pientä hellää pusuttelua julkisilla paikoilla. Istahdetaan puiston penkille vierekkäin. Paljon naurua ja hassuttelua. Repussa eväitä. Puhutaan paljon tulevaisuudesta, että mitä oikein toisiltamme haluamme. Katsotaan vihjailevasti toisiin ja annetaan merkityksellisiä kosketuksia. Riisutaan toisiamme katseella ja mietitään, että voisiko sen tehdä oikeasti jossain avaran maiseman takatiloissa. Jokainen aisti on avoinna kaikkien ärsykkeiden tulla. Ihmetellään tyhjäilmeisiä, puhumattomia ja nopealla tahdilla samanlaisissa ulkoilupuvuissa ohikäveleviä pariskuntia. Sovitaan, että meistä ei tule koskaan sellaisia.

Jälkeen:

Kävellään nopeaan tahtiin samanlaisissa ulkoiluvaatteissa, puhumatta toisille ja kasvoilla tyhjä ilme.  Koira roikkuu hihnanpäässä. Sille puhutaan enemmän kuin toisillemme. Kuljetetaan mukana pussia, jonka sisällä on tienreunalta kerätyt koiranpaskat. Mietitään, että josko seuraavan mutkan takana olisi roskapönttö. Usein ei ole. Siinä sitä kuljetaan päämäärätietoisesti kohti tulevaisuutta. Pidetään toisessa kädessä koiraa ja toisessa puhelinta. Puistonpenkit suhahtelevat säännöllisin väliajoin ohitse. Yhdessä niistä istuu nuori pariskunta vierekkäin, pitäen toisiaan kädestä kiinni, antaen toisilleen vihjailevia katseita ja merkityksellisiä katseita. Sopivat toistensa kanssa, meidän käveltyä pois näkyvistä, että heistä ei tule koskaan samanlaisia.

Yhteinen automatka:

Ennen:

Ihan silkasta spontaanista ideasta lähdetään ajamaan kohti Helsinkiä. Ei määränpäätä, ei mitään. Mietitään pitäisikö mennä Porvooseen, koska kumpikaan ei ole käynyt siellä ennen. Käydään ostamassa autoon irtokarkkeja. Autoradio laitetaan hiljaiselle, että kuulemme toisiamme. Moottoritiellä lasketaan käsi reidelle ja aletaan kuljetella hiljalleen ylöspäin. Autossa vain kaksi ihmistä. moottoritie on pitkä, suora ja nopea, keskipäivän aurinko paistaa suoraan edestä, matka vailla päämäärää, elämä on auki, se on täynnä mahdollisuuksia, risteyksestä voi kääntyä moneen eri suuntaan, välillä voi pysähtyä levähdyspaikalla, jättää auton ovet auki ja laittaa levyltä jotain lujalla soimaan, kiireiset ihmiset sujahtavat autoillaan ohi, mutta autossa olevilla kahdella ihmisellä on kokonainen elämä aikaa.

Jälkeen:

Onkohan meillä kaikki varmasti mukana. Auto kääntyy pihasta pois. Joko ollaan kohta perillä, kuuluu takapenkiltä. Kello on nyt 10.42 ja Google mapsin mukaan ollaan perillä 12.33, ilman pysähdystä. Pääsemme isolle tielle, siellä on ruuhkaa. Vartti ajettu ja takapenkiltä kuuluu ääni, että joko ollaan kohta perillä. Sinä ajat ja minä räplään radioita vieressä. Sinä sanot, että jätä se nyt jollekin kanavalle, raivostuttavaa tuollainen jatkuva vaihtelu. Takapenkiltä kuuluu, että joko kohta ollaan perillä ja että ei ole mitään tekemistä. Avaan sinulle vesipullon, karkkipussin, annan huulirasvan ja sitten sama ruljanssi alkaa alusta.

Käteni ei edes ehtisi laskeutua reidellesi, kun sillä on niin saatanasti muuta tekemistä. Toinen käsi antaa kuuden kilon karkkipussin takapenkille, josta kuuluu yhdeksättä kertaa, että joko ollaan kohta perillä. Pissattaa, mutta ei kai sitä hyvästä vauhdista ole syytä pysähtyä, pääsee ne isot rekatkin taas ohitsemme. Sanot, että purista pippeliä siitä pään kohdalta, niin ei tule pissa autoon. Sanot, että kohtahan sitä ollaan jo perillä, jolloin takapenkiltä kuuluu sokerihumalainen ääni, että ollaanko jo kohta perillä. Mietin, että sattuukohan se pahasti jos avaa auton oven ja tipahtaa vauhdissa pois vai sattuuko enemmän olla tipahtamatta? Tien reunalla, levähdyspaikalla näen nuoren parin nojailevan toisiaan päin. Heidän autostaan ovat ovet auki. He katsovat ohikulkevia lujaa liikkuvia autoja ja miettivät, että heillä on aikaa pysähtyä, koska heillä on koko elämä aikaa.

Elämä

’Ennen:

Ajanjakso, jolloin monet asiat ovat mahdollisia.

Jälkeen:

 

Lue myös

X