havaintoja parisuhteesta

”Pelkään sanoa hänelle, että olen ihastunut häneen”

Teksti: Havaintoja parisuhteesta

”Tiedän mitä on ihastuminen, ihminen voi ihastua toisiin ihmisiin päivän aikana useamman kerran. Ihastumisia on erilaisia, toisiin ihastutaan hetkeksi, toisiin pidemmäksi aikaan. Silti ihastuminen on ihastumista. Se on ihanaa.

Tunne kun näet ihastumisesi päivittäin. Pitkän ajan jälkeenkin, ihokarvat nousevat pystyyn, mahan pohjassa on perhosia, poskia kuumottaa, punoittaa. Kaikki tietävät sen. Sitä ei pidä sekoittaa rakkauteen, se on eriasia. Toisinaan ihastuminen voi johtaa rakastumiseen. Mutta entä jos toinen ei vastaa ihastumisen tunteeseen. Sitä kaikki me pelätään. Miksi? Ihastuminen on ihana tunne. Se tuntuu kropassa ja mielessä. Taivas että se on ihana tunne.

Siltikin itse olen siinä tilanteessa että en uskalla sanoa toiselle osapuolelle, että olen ihastunut. Hän on mahtava ihminen, ihana persoona. Meillä on seksisuhde ja minulle riittää se, siltikin haluaisin sanoa että olen ihastunut. Ilman että hän ottaa sitä sen suurempana tunnustuksena kuin sanoisin ystävälleni että olen ihastunut hänen hiuksiin. En itse koe että se tarkoittaa sen suurempia tunteita. Mutta se mitä pelkään, on se että hän ei halua enää jatkaa seksisuhdetta. Eikä siinäkään sinänsä mitään. Maailmani ei lopu siihen. Seksi vaan on niin hyvää ja tajunnanräjäyttävää, että olisi turhauttavaa luopua siitä.

Koko ikäni minulle on opetettu, että tunteet pitää piilottaa, mitään ei saa sanoa ääneen. Peitä kaikki sisällä. Tästä eroon pääseminen on helvetistä suoraan sanottuna. Se ettei sitä siirrä/opeta omille lapsilleen. Vaan opettaa heille että kaikki tunteet on sallittuja.

Mistä saan sen rohkeuden sanoa tämän ääneen ihastukselleni? Miksi me pelätään sanoa asioita ääneen? Miksi me pelätään ylipäätään omia tunteita?”

Lue myös

X