Havaintoja parisuhteesta

Seksiä ilman sormusta

Teksti:
Havaintoja parisuhteesta

Seksi, tuo elämäämme maustetta tuova jalo harrastus. Tuo ihmisten väliseen vapaaehtoisuuteen ja haluun perustuva nautinto. Nautinto, jota voi harrastaa sekä parisuhteessa, että ilman parisuhdetta. Jälkimmäisellä tavalla harrastettavaan seksiin suomalaiset suhtautuvat entistä suopeammin. Lauantaina Hesarissa olleessa artikkelissa kerrottin, että suomalaiset suhtautuvat irtosuhteisiin rennosti ja sallivasti, sillä yhdeksän kymmenestä suomalaisesta hyväksyy seksin ilman rakkautta ja sitoutumista.

Mennäänpä ajassa taaksepäin, 50-luvulle asti. Silloin enemmistö naisista meni naimisiin miehen kanssa, josta tuli hänen elämänsä ensimmäinen ja ainoa seksikumppani. Sai nainen sitten tyydytystä tai ei, niin siinä oli kaikki, mitä naiselle oli tarjolla. Vielä 70-luvulla 35-44 vuotiaiden naisten keskimääräinen seksikumppaneiden määrä oli yksi. Nykyään samaan ikäryhmään kuuluvilla naisilla on ollut keskimäärin 10-13 seksikumppania. Lähteenä lukemissa on Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula ja vuonna 2015 toteutettu Finsex-kyselytutkimus.

Samainen tutkimus kertoi, että eniten seksiä Suomessa harrastavat 20 vuotiaat naiset, 50 vuotiaat miehet ja parisuhteessa olevat aikuiset, jotka asuvat eri osoitteessa, kun taas seksin määrä on rajusti vähentynyt parisuhteessa saman katon alla asuvilta 35-50 vuotiailta ihmisiltä. Toisin sanoen, klassinen ”pitkän parisuhteen aikana seksi vähenee ja lopulta loppuu kokonaan”- klisee pitänee ainakin tutkimusten mukaan paikkansa.

Ohitetaan nyt tuo järjettömän mielenkiintoinen kysymys siitä, että miksi seksin määrä vähenee juurikin siinä ryhmässä, jossa mahdollisuus seksiin olisi jopa päivittäistä? Siihen vastatkoon pätevät parisuhdeterapeutit, mutta hyvä asia tämä olisi pohdittavaksi, että tappaako parisuhteessa tiiviisti olevat toistensa seksuaalisuuden ja halun ja ennen kaikkea, miksi niin tuntuu käyvän?

Jatketaan sen sijaan rakkaudettomasta ja ilman sitoutumista tapahtuvasta seksistä, johon me suhtaudumme Suomessa hyvinkin suopeasti ja mitä nuoremmasta sukupolvesta on kyse, niin entistä suopeammin. Tämä on kiinnostava muutos, koska samalla kun olemme lopettaneet seksin niin sanotun työkäytön syntyvyyden rajun vähenemisen myötä, olemme ottaneet seksin enemmän viihde- ja nautintokäyttöön, jota voi harrastaa ilman parisuhteen muodostamistakin.

Se on luonut ympärillemme eri tavoin toimivia seksisuhteita, esimerkkinä mainittakoon erään lehden mukaan varsinkin nuorten naisten keskuudessa suosiota saaneen ”Friends with benefits” suhteen, jossa normaalin ystävyyssuhteen rinnalle on luotu ystävysten välinen sitoutumaton seksi. Tämä on kuin parisuhde ilman parisuhdetta ja yksi todiste siitä, että seksiä ei todellakaan enää määritellä vain yhden normiston mukaan, vaan myös omien halujen ja tarpeiden mukaan.

Miksi edes pitäisi määritellä? Seksi on mitä viihdyttävin ja nautinnollisin harrastus. Se ei vaadi toteutuakseen parisuhdetta, vaan seksiä harrastamaan alkavien seksuaalisen halun ja molempien luvan. Se, haluaako joku seksin ympärille rakkauden ja parisuhteen vai haluaako ympärilleen vain seksistä saadun syvän nautinnon, on jokaisen ihan oma valinta ja mikään tapa ei ole oikeampi kuin jokin toinen tapa.

Enemmän minä olisin heistä huolissani, jotka lojuvat tahtomattaan seksittömässä avioliitossaan. Heistä, jotka tutkimustenkin mukaan harrastavat kaikkein vähiten ja kaikkein epätyydyttävintä seksiä kuin heistä, jotka harrastavat seksiä eri kumppaneiden kanssa tai ilman sitoutumispakkoa seksikumppaniinsa. Ensimmäinen ryhmä kun on tahtomattaan ajautunut seksittömyyteen, jossa ei haluaisi olla, kun taas jälkimmäinen ryhmä on omasta tahdostaan päässyt tilanteeseen, jossa haluaa olla.

Niinpä niin. Tulemme taas saman teeman äärelle. Niin kauan, kun ihminen on vapaa tekemään omat ratkaisunsa ja määrittelemään sen, mikä on itselle paras vaihtoehto, ihminen on onnellisimmillaan. Seksuaalisuus on niin tärkeä osa ihmistä, että sen piilossa tai kahleissa pitäminen ei voi tehdä kenellekään hyvää.

Tärkeintä on kuitenkin kai se, että kokee elävänsä omannäköistä elämää.

X