”Sun ilme vaihtuu ja silmät syttyy vieläkin, kun sä puhut sun miehestä”

”Rakkaustarina

Olen aina toiminut, kuten muut ovat odottaneet minun toimivan: olin kiltti koulussa, huolehdin pikkusisaruksestani, jotta vanhempani saivat rauhassa ryypätä viikonloput, autoin mummoa, koska muut eivät ehtineet, opiskelin ja menestyin urallani. Valitsin miehen, josta vanhempani pitivät ja avioiduin, koska niin kuuluu tehdä muutaman vuoden seurustelun jälkeen ja sitten perustaa perhe. Kaikki oli ihan hyvin, kunnes tapasin Hänet.

Minun maailmani pyörähti ylösalaisin, kun tapasin mieheni. Leijailin vaaleanpunaisissa pumpulipilvissä, hymyilin lakkaamatta, kaikki mennyt ja turha sai väistyä rakkauden tieltä. Olemme olleen yhdessä jo monta vuotta ja parisuhteemme aikana olen löytänyt myös itseni. Se on mieheni ansiota: hän ei vaadi mitään, hän ei odota mitään vaan rakastaa juuri sellaisena kuin olen, niinä huonoina päivinäkin. Minusta on kuoriutunut huumorintajuinen höpsöttelijä, heittäytyjä, itsevarma nainen. Jokaisena aamuna saan kuulla, että minua rakastetaan. Kotipihasta ei poistuta suukkoa antamatta tai saamatta. Illalla on lupa käpertyä kainaloon ja jos siihen lähelle ei itse hakeudu, niin syli avataan kutsuvasti. Ohimennen kosketetaan, myös julkisilla paikoilla. Yhdessä nauretaan, lähdetään extempore katselemaan auringon laskua meren rantaan, suunnitellaan yhteisiä lomareissuja, toteutetaan hulluja remontti-ideoita kotona, tehdään toiselle iltapala valmiiksi tai keitetään aamukahvit – pieniä ja suuria tekoja, jotka kertovat yhteistä tarinaa, jonka nimi on Minä rakastan sinua.

”Sun ilme vaihtuu ja silmät syttyy vieläkin, kun sä puhut sun miehestä” totesi ystäväni muutama viikko sitten. Onnellinen oloni siis näkyy myös ulospäin. Mieheni on turvallinen, komea, haluttava ja ihana. Hän on se, jonka kanssa jaamme joskus ajatuksetkin niin, ettei niitä tarvitse ääneen sanoa tai jos lauseen aloittaa, niin toinen ehtii sen lopettaa. Silti on myös tilaa omille jutuille, omalle ajalle ja omille ajatuksille. Tilaa on juuri sen verran kuin sitä tarvitsee, joskin useimmiten ei tarvitse. Mieheni kertoi minulle, että tiesi olevansa korviaan myöten rakastunut, kun tajusi elämänsä ensimmäistä kertaa, että hänellä tuli ikävä erossa ollessamme.

Rakas mieheni, olet minulle äärettömän tärkeä. Rakastan sinua.