Hyvinvointi

7 kysymystä D-vitamiinista – Lue huippuasiantuntijan neuvot!

Teksti:
Maria Tojkander
Kuvat:
Istock

Suomalaisten pitäisi syödä viisi kertaa enemmän D-vitamiinilisiä kuin mitä viralliset suositukset sanovat, asiantuntija väittää. D-vitamiinia pitäisi myös syödä melkein vuoden ympäri.

Älä lopeta D-vitamiinin syöntiä keväällä!

Kannattaako D-vitamiinilisän ottaminen lopettaa keväällä, Helsingin yliopiston farmakologian emeritusprofessori Ilari Paakkari?

Jos on nuori ja terve ja ulkoilee, lisän voi lopettaa kesäksi, kun auringon UVB-säteilyn indeksi on yli 3. Tällöin Käytännössä tämä tarkoittaa Suomessa kesä- ja elokuun välistä aikaa.

Syksyllä pärjää ilman lisää siihen saakka, kunnes indeksi laskee kolmen alapuolelle. UVB-säteilyindeksistä tiedottaa Ilmatieteen laitos. Aurinkosuojavoide suojaa ihoa UVB-säteilyltä, joten se estää ihon välityksellä tapahtuvaa D-vitamiinin tuotantoa.

Suomessa D-vitamiinilisää myös kesällä tarvitsevat esimerkiksi osteoporoosia sairastavat ja vanhukset.

Lue lisää: Kevätväsymys – mitä se on?

Kuinka paljon D-vitamiinia tulee saada?

Kesällä hankitun D-vitamiinitason säilyttämiseksi terve aikuinen tarvitsee 50 mikrogrammaa D3-vitamiinia päivässä. Ne, joilla tarve on lisääntynyt, tarvitsevat jopa 100 mikrogrammaa.

Tutkimusten mukaan terveysvaikutukset ovat suurimmat, kun veren D-vitamiinitaso on noin 100 nanomoolia litraa kohti, joten itse tavoittelen sitä. Nykyään ärhäkimmätkin korkeiden D-vitamiiniannosten vastustajat ovat sitä mieltä, että vähintään 50 nanomoolia litrassa olisi oltava.

Eri ihmisillä veren D-vitamiinipitoisuudet vaihtelevat, vaikka suun kautta otettu annos olisi sama. Esimerkiksi ylipaino ja korkea ikä lisäävät tarvetta.

Suositukseni D-vitamiinin päiväsaanniksi on suurempi kuin Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositus, joka on 10 mikrogrammaa päivässä terveelle aikuiselle. Ero johtuu siitä, että virallinen suositus tukeutuu tietoon ajalta, jolloin D-vitamiinin vaikutuksia ei riittävästi tunnettu ja jolloin luultiin, että D-vitamiinia muka tarvitaan vain riisitaudin ehkäisyyn. Uudet tutkimukset ovat osoittaneet, että D-vitamiinia tarvitaan hyvin moniin muihinkin elimistön toimintoihin, mutta suurempina annoksina.

Mistä tietää, saako tarpeeksi D-vitamiinia?

Varmuudella ei mistään. Riittävää tasoa ei voi tuntea kehossaan. Puutteen voi tuntea joskus – riisitauti on muutakin kuin käyristyneitä luita. Esimerkiksi infektiokierteen taustalla voi olla D-vitamiinin puutos.

Veren D-vitamiinitason voi mitata, mutta tulokset voivat vaihdella laboratorioiden välillä. Omaa tasoaan voi seurata mittauttamalla pohjalukemansa lokakuussa, syömällä D-vitamiinilisää kolme kuukautta ja mittauttamalla tason sitten uudestaan samassa laboratoriossa. Mittaukseen kannattaa hakeutua lääkärin kautta, jotta asiantuntija myös tulkitsee tuloksen. Suosittelen mittausta odottaville ja imettäville äideille, tummaihoisille ja osteoporoosista kärsiville.

Kuka tarvitsee D-vitamiinilisää?

Kaikki suomalaiset tarvitsevat D-vitamiinilisää ainakin talvisin. Usein sanotaan, että terve suomalainen ei tarvitse D-vitamiinia purkista, jos ulkoilee ja käyttää D-vitaminoituja maitotuotteita ja rasvalevitteitä sekä syö kalaa kahdesti viikossa. Oikeasti talvella auringon UVB-säteily ei riitä D-vitamiinin tuotantoon, vaikka hiihtäisi aurinkoisella kelillä alastomana. Kun varjosi on keskipäivällä sinua pidempi, auringon UVB-säteily ei tuota ihossa D-vitamiinia lainkaan. Ruoasta on vaikea saada D-vitamiinia edes virallista 10 mikrogramman suositusmäärää, saati minun suosittelemaani 50 mikrogrammaa päivässä. Kalan D-vitamiinipitoisuus vaihtelee lajista ja yksilöstä toiseen. Entä kuinka moni juo virallisen suosituksen mukaiset puoli litraa maitoa päivässä?

Erityisesti odottavien ja imettävien äitien pitäisi saada tarpeeksi D-vitamiinia, sillä äidin liian alhainen D-vitamiinin saanti näkyy esimerkiksi lapsen heikompana luustona vielä 20 vuoden iässä. Raskauden ja varhaislapsuuden aikaisen vähäisen D-vitamiinin saannin arvellaan myös altistavan monille taudeille kuten diabetekselle.

Miksi asiantuntijat kiistelevät D-vitamiinin saantisuosituksesta?

Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että D-vitamiinia tarvitaan riisitaudin ehkäisyyn ja luuston suojelemiseksi. Erimielisyyttä on ennen kaikkea siitä, mikä on ihanteellinen D-vitamiiniannos ja saako sen ilman D-vitamiinilisää. Eri mieltä ollaan siitäkin, todistavatko tutkimukset riittävän vahvasti, että D-vitamiini parantaa lihaskuntoa ja ehkäisee monia sairauksia, kuten tyypin I diabetesta, verenkiertosairauksia, Alzheimerin tautia, nivelreumaa, psoriasista, nivelrikkoa, syöpää, infektioita, ientulehdusta ja MS-tautia sekä astman pahenemisvaiheita. Kaikki eivät ole vakuuttuneita siitäkään, että odottajan ja imettäjän riittävä D-vitamiinin saanti vähentää lapsen allergia- ja astmariskiä.

Tiedetään, että ne ihmiset, joilla on liian vähän D-vitamiinia veressään, sairastuvat muita todennäköisemmin tiettyihin sairauksiin, kuten autoimmuunisairauksiin tai syöpään. Jotkut ovat sitä mieltä, että emme tiedä varmasti, kumpi on syy ja kumpi seuraus. He katsovat, että D-vitamiinin terveysvaikutukset pitäisi todistaa samoilla tutkimuksilla, joilla tutkitaan lääkkeiden tehoa. Tällöin pitäisi järjestää koe, jossa puolet koehenkilöistä saisi vähän tai ei lainkaan D-vitamiinia ja toiset sellaisen määrän D-vitamiinia, jolla tutkittavan terveysvaikutuksen pitäisi tulla esiin. Koehenkilöt eivät tietäisi, kumpaan joukkoon he kuuluvat. Tällaista tutkimusnäyttöä on kuitenkin vaikeaa hankkia siksi, että monet D-vitamiinin vaikutukset tulevat esiin vasta pitkän ajan kuluessa. Eikä olisi eettisesti oikein altistaa ihmisiä vuosikausiksi liian alhaiselle D-vitamiinin saannille. Sairastuvilla on tutkimuksissa ollut alhainen D-vitamiinitaso kauan ennen sairauden havaitsemista. Mielestäni tämä näyttö riittää.

Jos voisit oikaista yhden D-vitamiiniin liittyvän väärinkäsityksen, mikä se olisi?

Moni luulee, että D-vitamiini on vitamiini. Oikeasti kehossa vaikuttava muoto eli kalsitrioli on hormoni, jota kehomme valmistaa itse juuri oikean määrän, kunhan saamme riittävästi sen esiastetta eli D3-vitamiinia suun tai ihon kautta. Kehossa esiintyy kolmattakin D-vitamiinin muotoa, kalsidiolia, joka on veressä kiertävä varastomuoto ja jonka pitoisuutta veressä mitataan.

Mikä määrä D-vitamiinia on liikaa?

Suurin Suomessa virallisesti hyväksytty päiväannos tällä hetkellä on aikuisilla 50 mikrogrammaa. Euroopan elintarvikeviraston ja amerikkalaisen Institute of Medicinen kummankin uusin arvio suurimmasta turvallisesta päiväannoksesta on suurempi: 100 mikrogrammaa.

Lue lisää: Paljonko D-vitamiinia saa syödä

D-vitamiinin myrkyllisyyttä on liioiteltu. Liikasaanti aiheuttaa verisuonten kalkkeutumista, akuutin myrkytyksen oireita taas ovat ruokahaluttomuus, laihtuminen, heikkous, sekavuus, oksentelu, kuivuminen, runsas virtsaaminen ja ummetus. Myrkytys on kuitenkin vaikeaa saada. Ei ole kuvattu yhtäkään tapausta, jossa myrkytys olisi tullut alle 250 mikrogramman päiväannoksella. Etelän aurinko tuottaa kahden viikon aikana niinkin korkeita D-vitamiinitasoja kuin 100–200 nanomoolia litrassa, eikä lomailija saa myrkytysoireita.

Kuva: Colourbox

X