Hyvinvointi

Pätkäpaasto eli 5:2-dieetti vie liikakilot

13.8.2013 Teksti: Anna.fi

Uudessa 5:2-dieetissä paastotaan kahtena päivänä viikossa, muuten syödään normaalisti.

nainen ja salaatti

Dieettibuumien aallonharjalla pulikoiva pätkäpaasto on varsin rajuun kalorirajoitukseen perustuva menetelmä, joka sisältää kaikkea sitä, mistä johtavat laihdutusgurut ovat meitä jo vuosikaudet varoitelleet: epäsäännöllistä syömistä, aterioiden yli hyppimistä ja näläntunnetta vastaan taistelemista. Mutta kumma kyllä, tällä kertaa asiantuntijoiden rivistöistä ei kuulukaan pelkkiä naurunpyrskähdyksiä. Kommentit ovat maltillisia ja paikoin jopa varovaisen positiivisia.

Tämä johtunee siitä, että pätkäpaaston juuret ovat vahvasti tieteellisessä tutkimuksessa. Tutkijat havaitsivat jo hyvän aikaa sitten, että pysyvästi vähäkalorinen ruokavalio eli kalorirajoitus paitsi laihduttaa, myös antaa lisää elinvuosia – ainakin koe-eläimille. Pätkäpaastolla uumoillaan olevan samankaltaisia vaikutuksia.

Ensimmäinen pätkäpaastotutkimus eläimillä tehtiin jo vuonna 1946 Chigagon yliopistossa. Kun rotat laitettiin paastolle joka kolmas päivä, niiden elinikä piteni jopa 20 prosenttia. Eläinkokeista ei tietenkään voida vetää suoria johtopäätöksiä siihen, miten pätkäpaasto vaikuttaa ihmisiin. Myös ihmisillä tehdyissä kokeissa pätkäpaasto näyttää kuitenkin poikivan myönteisiä terveysvaikutteita ainakin lyhyessä tarkastelussa. On mahdollista, että säännöllinen, lyhytaikainen paastoaminen vähentää ainakin sydän- ja verisuonitautien ja syöpien riskiä sekä antaa suojaa Alzheimerin ja Parkinsonin taudin vaikutuksilta.

Ei ole mikään salaisuus, että osa asiantuntijoista on itsekin intoutunut kokeilemaan pätkäpaastoa. Osa kertoo paastonneensa jo vuosia. Olisiko tässä viimein yksi vaihtoehtoinen ruokavalio ihmisille, joiden paino tuppaa helposti karkaamaan yli suositusten?

Pätkäpaastosta on olemassa lukuisia eri variaatioita. Yksi kuuluisimmista pätkäpaastoista on 5:2-dieetti, joka on saavuttanut suosiota ymmärrettävänä ja joustavana tapana toteuttaa pätkäpaasto.

5:2 – Näin se tapahtuu

Dieettiä toteutetaan siten, että viitenä päivänä viikossa syödään vapaasti mitä tahansa ja kahtena päivänä energiansaanti rajoitetaan 500 kilokaloriin naisilla ja 600 kilokaloriin miehillä eli jokseenkin 25 prosenttiin suositellusta päivittäisestä energiamäärästä.

Kalorittomia nesteitä, kuten vettä ja vihreää teetä, voi nauttia päivän aikana ilman rajoituksia.

Tavallisesti pätkäpaastopäivänä nautitaan 2 ateriaa (aamiainen ja päivällinen), joiden energiamäärä on yhteensä noin 500 tai 600 kcal paastoajan sukupuolesta riippuen. Paastorytmin voi rakentaa myös siten, että aterioiden välissä nautitaan muutama vihannes- tai hedelmävälipala, kuitenkin siten, että kaloriraja ei ylity. Vaihtoehtoisesti voit nauttia kaikki vuorokauden kalorit yhdellä aterialla.

Paastopäivät eivät ole peräkkäisiä, vaan paastota voi vaikkapa maanantaina ja torstaina. Paastopäiviä voi tarvittaessa siirtää ja vaihdella.

Yhden paastoajan kokemuksia

”Suhtauduin lähtökohtaisesti paastoon epäillen. Etukäteen pelkäsin, että nälkä kasvaa mahdottomaksi, en voisi tehdä töitä enkä nukkua, ja että varmasti saan migreenin. Paastoa seuraavana päivänä todennäköisesti söisin paljon tavanomaista enemmän. Mitkään peloistani eivät toteutuneet. Useimmat paastopäivät olivat helppoja, ja syöminen välipäivinä oli selvästi odotettua hallitumpaa – paastosta ei seurannut minkäänlaista ylensyömistä. Välillä, kun paastoaminen oli vaikeaa, söin vaikka 800 kcal, jos siltä tuntui. Paastopäivinä en harrastanut kovaa liikuntaa, mutta kävelyä ja joogaa kyllä. Join paljon nestettä ja söin lähinnä kasviksia ja proteiinia. Paastopäivinä ei ollut kuin joskus päänsärkyä, sekin johtui liian vähästä juomisesta. Verensokerin vaihtelut ovat minulla selvästi suurempia normaalisti aterioidessa kuin paastossa.

Painoni on laskenut kuudessa viikossa 2,5 kg ja vyötäröltä lähtenyt 3 cm. Paino oli lähtötilanteessa lähellä normaalipainon ylärajaa. Painoni on hilannut ylös noin kilon vuosi vauhdilla. Tuntuu, etten saa sitä laskuun ilman kituuttamista, johon en halua mennä. En ole koskaan jaksanut mitään dieettiä näin kauaa. Voisin jatkossakin tehdä loman jälkeisiä painonkorjausliikkeitä paastolla.
– Nainen, 39 v.

Asiantuntijoina ETM Patrik Borg ja laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM Anette Palssa.

Teksti: Nina Sarell

Lue myös

Suosittelemme