Kevätväsymys vai kevätmasennus? Tunnista erot ja oireet

Kevät ei välttämättä piristä vaan voi väsyttää ja jopa masentaa. Selvitimme, kuinka kevätväsymyksen ja -masennuksen erottaa toisistaan.

Keväällä voimakkaasti lisääntyvä valon määrä vaikuttaa monen suomalaisen mielialaan. Suurinta osaa valo piristää mutta osalle se aiheuttaa ikäviä oireita.

Mutta miksi valo väsyttää ja milloin kevätväsymys saattaa olla masennusta?

Kevätväsymys helpottuu usein parissa viikossa

Nopeasti kasvanut valon määrä voi sekoittaa ihmisen vuorokausirytmiä. Lisääntyvä valo piristää kehoa ja voi sotkea unirytmin, jos nukkumaanmeno siirtyy valon virkistävän vaikutuksen vuoksi tavallista myöhäisemmäksi. Kun unen määrä jää liian vähäiseksi, olo on päivällä väsynyt. Mikäli ihminen kärsii jo ennestään univaikeuksista tai esimerkiksi stressistä, uupumus voi kehittyä voimakkaaksikin.

Ihminen voi tuntea olonsa alakuloiseksi keväisin myös siksi, jos valo ei tuokaan mukanaan odotettua piristymistä. Mikäli muut ihmiset ympärillä ovat pirteitä ja iloisia, oma väsynyt olotila voi ylikorostua ja aiheuttaa ahdistusta.

Kevätväsymys helpottuu usein 2–3 viikossa, kun elimistö tottuu valon määrään. Väsymystä voi helpottaa liikunnalla, terveellisellä ruokavaliolla, säännöllisellä ruokarytmillä sekä riittävällä levolla.

Jos alakulo kuitenkin jatkuu eikä mieliala kohene, kyseessä voi olla väsymyksen sijaan masennnus.

Kevät voi syventää masennusta

Kevätmasennus ei ole diagnosoitu sairaus, mutta joillakin henkilöillä masennus toistuu tai vaikeutuu keväisin. Valo voi myös aiheuttaa masennuksesta kärsivälle levottomuutta ja jopa fyysistä kipua.

Valon lisääntyminen nostaa mielialaa säätelevän serotoniini-hormonin tasoa, ja jos pohjalla on masentuneisuutta, muutos voi saada masennuksen syvenemään. Valo voi myös sekoittaa unirytmiä ja aiheuttaa unettomuutta, mikä voi pahentaa masentuneen olotilaa entisestään.

Masennus diagnosoidaan lääkärin tutkimuksen perusteella. Masennuksen kriteerejä on 10, joista vähintään neljän täytyy täyttyä, jotta voidaan puhua masennuksesta. Lisäksi oireita on pitänyt esiintyä päivittäin ja yhtäjaksoisesti vähintään kaksi viikkoa. Masennuksesta kärsii vuoden aikana noin viisi prosenttia suomalaisista.

Masennuksen oireita ovat:

1. masentunut mieliala suurimman osan aikaa
2. kiinnostuksen tai mielihyvän menettäminen asioihin, jotka ovat tavallisesti kiinnostaneet tai tuottaneet mielihyvää
3. vähentyneet voimavarat tai poikkeuksellinen väsymys
4. itseluottamuksen tai omanarvontunnon väheneminen
5. perusteettomat tai kohtuuttomat itsesyytökset
6. toistuvat kuolemaan tai itsemurhaan liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen
7. subjektiivinen tai havaittu keskittymisvaikeus, joka voi ilmetä myös päättämättömyytenä tai jahkailuna
8. psykomotorinen muutos (kiihtymys tai hidastuneisuus), joka voi olla subjektiivinen tai havaittu
9. unihäiriöt
10. ruokahalun lisääntyminen tai väheneminen, johon liittyy painon muutos.

Lähteet: Aava, Käypä hoito, Seura, Terveystalo