Anita ei ehtinyt mukaan miehensä, iskelmälegenda Reijo Taipaleen lähdönhetkeen – ”Onneksi hänen ei tarvinnut lähteä yksin”
Anita Taipale, 76, oli naimisissa iskelmälaulaja Reijo Taipaleen (1940–2019) kanssa yli 50 vuotta. Heillä on kolme lasta ja neljä lastenlasta. Tytär Krista lauloi isän kuolinvuoteella Satumaan.
Anita Taipale oli 17-vuotias tavatessaan Reijon.
Anita Taipale, 76, oli naimisissa iskelmälaulaja Reijo Taipaleen (1940–2019) kanssa yli 50 vuotta. Heillä on kolme lasta ja neljä lastenlasta. Tytär Krista lauloi isän kuolinvuoteella Satumaan.
”Vuodet mieheni kuoleman jälkeen ovat olleet täynnä kaipausta ja ikävää, sääliäkin. Ei Reijo olisi vielä halunnut lähteä. Meidän piti matkustella, ja hän olisi halunnut palata keikkalavoille. Oli Reijolle kova paikka, kun hän joutui luopumaan rakastamastaan ammatista. Mutta ei hän ulospäin sitä juuri näyttänyt.
Tiesin, että kuolema tulee, ja olin sen hyväksynytkin. Reijon muistisairaus diagnosoitiin 2013. Se oli yhdistelmä Alzheimeria, Lewyn kappale -tautia ja Parkinsonia.
Sairaus eteni aluksi hitaasti, ja saimme jatkaa lähes normaalia elämää. Loppua kohden tauti vaikutti liikkumiseen ja puhumiseen.
Keväällä 2019 kunto romahti ja Reijo joutui sairaalaan. Toivoa ei enää ollut. Loppuun asti hän reagoi ääneeni ja halusi koskettaa.
Lähdön hetkeen en ihan ehtinyt mukaan. Olin matkalla sairaalaan, kun paikalla ollut tyttäremme Krista soitti ja kertoi, että isä on nyt poissa. Onneksi hänen ei tarvinnut lähteä yksin. Krista oli siinä vieressä silitellyt poskea ja laulanut Reijolle rakkaita lauluja, Satumaatakin. Pian myös muut lapset ja lastenlapset saapuivat sairaalaan, ja vietimme hyvän tovin vainajan sängyn ympärillä hyvästelemässä.
”Tuntuu hyvältä, että aivan tuntemattomat ihmiset muistavat häntä.”
Päätimme yhdessä kertoa kuolemasta heti medialle, sillä julkisuus oli kuulunut Reijon elämään. Kotimme lähellä Oulunkylän kirkossa avattiin muistokirja, johon ihailijat saivat jättää viimeisen tervehdyksen. Se tuli aivan täyteen. Myös hänen haudalleen ilmestyy edelleen kukkakimppuja. Tuntuu hyvältä, että aivan tuntemattomatkin ihmiset muistavat häntä.
En helposti näytä tunteitani julkisesti. Suru ja kaipaus valtaavat mielen yksinäisyydessä. Sain elää hienon ja lahjakkaan miehen rinnalla. Mitä kaikkea ehdimmekään kokea yhteisten 57 vuoden aikana! Vietin koko aikuiselämäni hänen kanssaan: kohdatessamme olin vasta 17-vuotias. Nyt on pitänyt totutella olemaan yksin.
Lue myös: Ursula Vala kohtaa kuoleman joka päivä: ”Ajattelen olevani vainajan kanssakulkija”
Aiemmin Reijo oli paljon reissussa, hän saattoi viipyä keikkamatkoillaan viikonkin kerrallaan. Opin hyvin itsenäiseksi, pidin huolta kodista ja perheestä. Mutta vaikka toinen oli poissa, hän oli kuitenkin olemassa. Enää ei ole ketään, jota odottaa kotiin. Etenkin koronan aikaan podin yksinäisyyttä, sillä en juuri uskaltanut poistua asunnostani. Onneksi edes puhelimitse saatoin pitää yhteyttä lapsiin ja lastenlapsiin.
Oli suuri ilo, kun epidemian hieman hellitettyä pääsin matkustamaan poikani luo Yhdysvaltoihin ja tyttären luo Brysseliin ja Portugaliin. Ne ovat olleet hengähdystaukoja omasta arjesta.
Olen surun kanssa sinut, missään vaiheessa en ole kokenut romahdusta. En ole tuntenut tarvetta käydä terapiassa tai sururyhmässä. Ystäväpiiriini kuuluu muusikoiden leskiä, joiden kanssa voin jakaa kokemuksia ja joilta olen saanut lohtua. Myös Suomessa asuva tyttäreni on ollut minulle suurena apuna ja tukena.
Emme Reijon kanssa puhuneet juurikaan siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Uskon, ettei elämä pääty kuolemaan. Ja rakkaus, se ei lopu koskaan.”
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous