Se on syksy
Tänä yönä ekaa kertaa oli ehkä ollut pakkasta. Auton ikkunassa pientä jäätä ja nurmikolla valkoinen huurre. Ja ihana auringonpaiste. Lähdin vielä aamulla ilman sukkia. Kohta täytyy nekin ihan tosissaan ottaa käyttöön. Sukat ja kaikki. Se on marraskuu.
Vuoden pimein aika. Mut toisaalta myös vuoden rauhallisin aika. Kaikki on hiljaista, voi polttaa kynttilöitä ja sanoa että tänään pidetään kiva koti-ilta. Jos on joku jonka kanssa pitää kiva koti-ilta. Ja jos osaa rauhoittua ja nauttia siitä, että on vuoden tylsin aika. Siinä tapauksessa marraskuu voi olla ihan luksusta.
Jos johonkin itsessäni olen tyytyväinen, on se varmasti kyky osata nauttia elämästä. Olla tyytyväinen. Sekä itseeni että kaikkeen mitä mulla on tai ei ole. Se tekee elämästä paljon helpompaa, luulen. On aika luksusta nimittäin sekin, olla tyytyväinen.
Olli leipoo leipää. Sillä on koululäksy. Viikonlopuksi se lähtee rippileirille. Olavilla on viikonloppuna miesten aikaa, se lähtee mökille muutaman muun viisikymppisen körilään kanssa. Niillä on sellainen lapsuuden kavereiden poikaporukka joka kokoontuu joka marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna milloin minnekin; asuvat vähän ympäri Norjaa. Tekevät hyvää ruokaa ja harrastavat jotain liikuntaa. Tänä viikonloppuna ne ovat täällä meidän seudulla ja saavat (tietämättään) liikunnaksi mun step-aerobic tunnin. Olav käy mun tunneilla joka viikko, ne muut eivät varmaan koskaan elämässään. Voi raukkoja.
Mulla ja Ainolla on siis tyttöjen viikonloppu. En ole ihan varma mitä teemme, mutta ehkä kylpylään. Ja syömme karkkia. Kuvissa mulla on muuten omatekemä neule, joskin jo vanha ja paljon käytetty. Tuli mieleen että varmasti myös neulomme. Pitäisi ehkä tehdä toinenkin tällainen, tässä on niin kaunis malli.
Hyvää rauhallista viikonloppua teillekin. <3
Kommentit