Tule nähdyksi!

Olen muistaakseni joskus kampanjoinut heijastimesta ja haluan tehdä sen uudelleen.

Olen autoileva. Tiedän miten mahdotonta on nähdä marraskuisena iltana, vesi sateessa tiellä liikkuvaa jalankulkijaa, joka pukeutuu mustiin. Ei heijastinta, ei mitään vaaleaa vaatetta päällä. Minulla on alkanut kehittyä pieni pelkotila autoillessa. Entäs jos joku tällainen ilman heijastinta kulkeva, mustiin pukeutunut jalankulkija päättää ylittää tien juuri sellaisena hetkenä, kun minua tulee vastaan toinen auto? Voin sanoa, että yli-inhimilliset kyvyt omaa, jos havaitsee syyssateessa pimeällä tuossa tilanteessa sen jalankulkijan.

Vaikka olen tästä halunnutkin kirjoittaa jälleen muistutusta kaikille, niin suurin muistutus on myös minulle itselleni. Havahduin toissa päivänä Kouvolan aseman poikki parkkipaikalle kulkiessani, että minua ei autoilija erota asfaltista. Kello oli 18.30, oli pimeää ja oli sellainen sumusade. Minulla oli vaaleaa ainoastaan hiukset. Mustat saappaat, mustat farkut, musta takki, mustat hanskat… laukku oli harmaa! 😀 Fakta on, että musta ei ole väri. Musta ei heijasta valoa, kuten värit tekevät. Musta imee valon itseensä. Se ei voi heijastaa, se ei voi näkyvä mustan keskellä. Minua alkoi karmia ja päätin olla erityisen varovainen, jos busseja lähtee liikkeelle. Minun tulee kulkea sillä asenteella, että minua ei nähdä.

Kuva: Liikenneturva

Vaikka vika olisikin autoilijan, niin minua ei ainakaan paljon lohduta, että kuka oli oikeassa ja kuka väärässä, jos auton alle jää. Päätin, että ostan itselleni uusia heijastimia. En koskaan lähde lenkille ilman heijastinta, mutta olen kyllä ollut niin hölmö, että kuljen kaupungissa ilman heijastinta. Joskus katuvalot ovat äärimmäisen heikot ja aivan oikeasti näkyvyys huono autoilijalle. Moni autoa paljon ajava kyllä tämän tietää, mutta ei silti tajua sitä heijastimen tärkeyttä katuvalaistuksen allakin. Minä olen yksi niistä.

Päästyäni Kouvolan aseman parkkipaikalle ja autolleni, lähdin ajelemaan kotiin. Minua hirvitti! Pelkäsin, että joku yhtä huonolla näkyvyydellä varustautunut jalankulkija luottaa näkyvyyteensä ja päättää ylittää tien siitäkin huolimatta, että auto on tulossa. Niitä näkee usein. Eikä se ole ongelmallista valoisaan aikaan kesällä. Syksyllä se on pimeyden vuoksi ja talvella taas liukkauden. Vaikka kuinka ajaisi rajoitusten mukaan, niin ihmisen näkö- ja reaktiokyky on rajallinen. Lisäksi tien liukkaus on iso ongelma, sillä auto saattaa mennä ihan sukkana, vaikka kuinka jarruttaisi.

Lapset ja lemmikit varustetaan mielestäni kohtuullisen hyvin heijastimilla, mutta entäs me aikuiset itse? Olen niin lukuisat kerrat nähnyt koiran, mutta en sitä sen taluttajaa, vaikka koira selkeästi kulkee jonkun kanssa. Oletammeko todella niin vahvasti, että näymme tuolla liikenteessä säällä, kuin säällä? Vai mikä ihme siinä on, että yksi pieni muovin palanen voi olla ylitsepääsemättömän vaikea aina kaivaa esiin taskusta ja laittaa se taas takaisin sinne perille päästyään? Tätä sopii minunkin pohtia.

Haluan olla näkyvä ja tulla nähdyksi – enkä puhu nyt bloggaamisesta, vaan todellakin pimeässä näkymisestä. Halpa henkivakuutus, jopa ilmainen, jos saa sellaisen mainosheijastimen. Olen päättänyt, että lasteni kasvettua sen verran isoiksi, että lähtevät ominensa liikenteeseen, niin pimeällä on huomioliivipakko! Vilkkuvalojakin harkitsen, mutta ehkä yritän hillitä ylisuojelemista. Vanhemmat huomio! Olkaa tarkkoina lastenne näkyvyydestä liikenteessä. Heitä kun on muutenkin vaikea havaita ja ovat arvaamattomia liikkeissään.

Huomautan, että Suomessa on nykyään ihan laissa velvoitettu käyttämään heijastinta.

Olen muuten kuullut, että linja-auton kuljettajat sanovat, että heijastin helpottaa myös heitä havainnoimaan pysäkillä odottavat matkustajat. Bussikuski ei siis välttämättä aja tahallaan ohitsesi, hän ei välttämättä nähnyt sinua pysäkillä. Heijastin voi siis auttaa sinua ehtimään töihin.

Nyt ei ainakaan kukaan Glitz & Glamin lukija poistu kotoa ilman heijastinta, eihän? Jokainen, joka kulkee edes suurella parkkipaikalla pimeällä, muistaa sen heijastimen. Eikö vain? Kaivakaa laatikoita ja vanhojen takkien taskujanne. Ihan varmana löydätte heijastimia. Jos ette, niin käykää hakemassa sellainen. Niitä on hyvin tyylikkäitäkin, mutta myös ihanan lapsellisia. Eivät maksa montaa euroa, kun vertaa siihen, mitä voi tapahtua ilman sitä.

Turvallista viikonloppua ja näkykää ihmiset, näkykää! Niin minäkin teen! 🙂

P.s. Huikealla porukalla olette osallistuneet joulukalenterin arvontaan! Mahtavaa! Kiitos kaikista ihanista kommenteista ja kaikesta siitä tiedosta, jonka saan vastauksistanne. Kysyn noita mieleenpainuvia ja parhaita, koska ne lisäävät minulle tietoa siitä, mikä teistä on kiinnostavaa luettavaa?

Seuraa minua Facebookissa, Instagramissa, Bloglovin´ssa, sekä Youtubessa