Älä koskaan sano kenellekään, että olet onnellinen!

Sarkastista ihmiskuvaa vuodelta 2015.

SuomiDisney-leffat.

Mummo oli tuohtunut. Hän oli ollut katsomassa lapsenlapsensa kanssa Sing-Disneyanimaatiota. Hän oli tullut pahalle mielelle, koska se oli ollut jo toinen elokuva pienen ajan sisään, jossa on teennäisen onnellinen loppu. Hän kysyy, että miksi lapsille suunnatuissa elokuvissa on aina onnellinen loppu. Opettaa lapset uskomaan liian hyvään.

Onhan se nyt perkele väärin! Hyvä se on lapselle opettaa jo pienestä pitäen, että elämä on lähtökohtaisesti paskaa, joka päättyy huonosti. Siksipä olen käsikirjoittanut ilmapiiriimme sopivampia SuomiDisney-elokuvia.

1. Kätketty Onni:

Kätketty onni -elokuvan ensimmäisessä puoliskossa kaksi toiveikasta ja rohkeaa hahmoa alkaa rakentaa itsellensä Onni-nimistä rakennelmaa. Heillä on valtava intohimo ja tahto saada juuri sen näköinen onni, kuin he haluavat. Rakentamisen aikana hahmot käyvät läpi kaikki tunneskaalan tunteet, mitä hahmot voivat ikinä tuntea. Lopulta he onnistuvat ja heidän kasvoillaan loistaa hetken ajan se sama onni, jonka he juuri ovat saaneet rakennettua. Elokuvan loppupuolisko alkaa sillä, että hahmot alkavat kaivaa syvää monttua. Sitä kaivetaan hampaat irvessä, nautinnotta, sisulla, perkeleellä ja kuumeessa. Vastaan tulee harmaita kiviä, mutta niiden läpi mennään, vaikka väkisin. Lopulta monttu tulee valmiiksi. He nostavat monttuun juuri rakentamansa onnen ja ennen kuin täyttävät montun hiekalla, heittävät montun pohjalle vielä tunteensa ja ongelmansa. Sitten he täyttävät montun hiekalla. Käyvät ostamassa harmaat talvitakit ja hukkuvat pimeään. Loppulauluna valkokankaalla kuullaan tuhansien murheellisten laulujen maa ja valkokangasta kiertää teksti: Kell onni on, se onnen kätkeköön.

2. Räkänokka:

Kertomus pojasta, josta kasvatetaan yhteiskuntakelpoista miestä. Alussa kuvaruutuun ilmestyy varoitusteksti, itkeminen elokuvan aikana kielletty, varsinkin pojilta, varsinkin isoilta pojilta, sillä isot pojat eivät itke ja isoksi pojaksi lasketaan lapsi, joka ei enää itke nälkäänsä. Itkevä poika poistetaan salista välittömästi, jos jää kyyneleistä kiinni. Elokuva kertoo pojasta, joka saa erilaisen kasvatuksen kuin samassa perheessä asuva tyttö. Ihan vain, koska pojat ovat poikia. Pojan orastava herkkyys katkaistaan kurilla ja sinisillä rukkasilla. Hän haluaisi joululahjaksi balettitossut, mutta saa luistimet. Ennemmin räkänokastakin mies tulee kuin tyhjännaurajasta, on monen hänen ympärillään hääräävän kasvattajan oppinuora. Ja sitä oppia poika viimein oppii noudattamaan. Hänestä kasvaa mies, joka peittää tyhjännauramisen ja tyhjänitkemisen rajulla työnteolla, viinanjuonnilla tai väkivallalla. Miehen t-paidassa lukee teksti tunteet ovat tunteellisille ja sääli on sairaus, kun hänet löydetään kahden avioeron kokeneena kaksionsa keittokomeron lattialta sydänkohtaukseen menehtyneenä noin 60-vuoden iässä. Lopussa valkokankaalla soi Juliet Jonesin Sydämen räkänokka -biisi ja teksti isot pojat eivät itke.

3. Kuusen huipulta katajan alle:

Elokuvan näyttämänä on pihassa kasvava jyhkeä kuusi. Kuusen vieressä on talo, jossa asuu lapsi. Iltaisin lapsi katsoo ikkunasta jyhkeää kuusta ja suunnittelee sinne kurkottamista. Sillä lapsi on nähnyt kuusen latvassa jotain kiiltävää. Jotain, jonka hän tahtoisi niin kovin itselleen saada, vaikka ei varmuudella osaa sanoa, että mikä se on. Eräänä päivänä lapsi sanoo toiveestaan vanhemmille. Vanhemmat pyörittävät päätänsä. Opastavat lasta olematta kurkottamatta kuuseen. Koska kuusen vieressä kasvaa kataja, jonne kuuseen kurkottavat kapsahtavat. Ei sitä ennenkään kuuseen kurkoteltu. Eikö näin ole hyvä. Eikö ole parempi ottaa varman päälle kuin yrittää riskillä jotain sellaista, jonka onnistumisesta ei varmuudella tiedä, eikä edes sitä, mitä siellä kuusen latvassa on. Täällä meillä on hyvä olla turvalukkojen takana. Antaa kuusen kasvaa rauhassa pihassa. Elokuvassa ei lopulta tapahdu mitään. On lapsi, joka katsoo pihassa kasvavaa kuusta, mutta ei uskalla kurkottaa sitä kohti. On vanhemmat, jotka ajavat perheautolla aamuisin töihin, jossa eivät viihdy. Lopussa soi Samuli Putron sanoittama aamuisin-biisi:

”Osta asunto, hoida koiraa

pidä pihaa vaimon kanssa

hanki lapset jos on saumaa

yks tai kaks, mut hankkikaa ne

tutustu naapureihin

vietä niiden kanssa joskus aikaa

järjestäkää kimppakyyti

jos on sama duunimatka

Viiltävä tuuli käy aamuisin

kiiltävään porttiin ja koivuihin

Laita riippukeinu kiinni keväällä

pidä jemmarahaa pankkitilillä

seiso väkevästi sänkys edessä

aamuisin.”

Unelmat ovat haaveilijoille. Taivaanrannan maalaamisesta ei makseta mitään. Romantiikka on todellisuuspakoa.

Päätän kirjoitukseni palautteeseen:

”Kuka vittu sinäkin kuvittelet olevasi, kasva aikuiseksi!”