Havaintoja parisuhteesta

Eihän monessa avioliitossa ole rakkauden kanssa mitään tekemistä

Teksti: Havaintoja parisuhteesta

”Meillä on omakotitalo, lapset, vene, kesämökki, kaksi autoa ja hyvät tulot. Sen lisäksi minulla on syvä yksinäisyys.”

Saan usein viestejä avioliitossa eläviltä ihmisiltä, joissa toistuu sama kaava. Alkuun luetellaan kuin mantran omaisesti, että mitä kaikkea elämässään omistaa ja mitä on saavuttanut. Koskaan lista ei ala sanalla rakkaus. Päinvastoin lähes poikkeuksetta sitä ei mainita listalla ollenkaan.

Ei manita, koska monessa avioliitossa rakkaudella ei ole mitään tekemistä kyseisen suhteen kanssa.

Eikä siinä mitään jos se on tietoinen valinta. Niin kuin naiselle joka kirjoitti minulle elävänsä mieluusti kulississa, koska kulissi koostuu itselle mieluisista asioista eli korkesta elintasosta. Rakkauselämänsä he ovat kyseisessä avioliitossa ulkoistaneet suhteensa ulkopuolelle jo vuosia sitten. Kukin tahollaan, toisilleen siitä mitään sanomatta ja sopimatta, mutta sanattomasti varmasti tiedostaen.

Tämä on itsepäätetty valinta ja sillä selvä. Avioliitto on leveät seinät ja siinäpä kaikki.

Se mikä tässä aiheessa on surullista on tilanne, jossa rakkaudettomuus avioliitossa on ongelma. Se kaikki muu kiva siinä ympärillä ei tunnukaan miltään, koska sen kaiken muun sisällä kumisee pelkkä tyhjyys.

Esimerkin tästä kertoo nainen, joka kirjoitti viestissään, että kahden viikon yhteinen kaukomatka miehensä kanssa ei riitä kattamaan sitä viidenkymmenen viikon syvää yksinäisyyttä jota hän avioliitossaan kokee. Päättäen viestinsä lausahduseen että ei silti haluaisi rikkoa suhdetta.

Olen aina ihmetellyt sitä, että miksi niin moni kokee rikkovansa suhteen päättämällä erota. Suhdehan on rikottu jo pitkä tovi ennen eroa. Ero ei riko mitään vaan on päätös jollekin joka on ollut jo rikki.

Saamissani viesteissä on toki näkökulmaharha. Minulle kirjoittaa ihmiset joilla pääsääntöisesti ei mene hyvin suhteensa kanssa. Siksi jos saamieni viestien perusteella minun pitäisi tehdä tulkinta, niin sen tulkinnan mukaan keskimääräinen suomalainen avioliitto perustuu ihan johonkin muuhun kuin rakkauteen.

Mitä leveään elintasoon tulee, niin itse viihdyn paremmin vanhassa kuplavolkkarissa joka ajaa hitaasti kohti auringonlaskua kuin ferrarissa jonka kyydistä ei näe kunnolla edes maisemia. Sillä tuollainen yhden illan mittainen kaupungin laidalle ratsastaminen käsi toisen ihmisen kädessä voittaa helposti viikon mittaisen väsyneen pakettimatkan jossa kosketus tulee ajatuksesta, että niin kuuluu vain tehdä.

Mutta kuten sanoin, jokainen arvottaa elämänsä omien mieltymyksiensä mukaan. Sellaisen ajoneuvon kyytiin ei kannata jäädä, jossa kokee matkustavansa jonnekin missä ei halua olla. Ei ole häpeällistä hypätä vauhdissa pois.

Sinun matkasi  on tämä elämä. Vasta kuolema on rajana.

Mitä avioliittoihin tulee, niin lista alkaa rakkaudella ja siinäpä se kaikki. Loppu on sitten rakkauden oheistuotantoa.

Lue myös

X