Elokuun syli

Alkuillan pehmeä lämpö iholla. Lapsi haluaa, että hänet nostetaan keinumaan. Keinussa ollessaan hän haluaa vauhtia. Lisää vauhtia. Lisää vauhtia. Lisää vauhtia. Alkuillan pehmeä lämpö virtaa nauravan lapsen iholla.

Siinä on kaikki, koko maailma, mitä lapsi tarvitsee. Ei keinua, vaan ihmistä, joka nostaa hänet keinumaan ja antaa vauhtia. Ihminen, joka on hänelle kuin elokuun syli.

Elokuun syli.

Hämärtyvän illan keskellä turvaa antava kosketus. Ilman kosketusta turvattomuus ja keinu, joka lakkaa liikkumasta. Ilman kosketusta yksinäisyys ja syli, jota ei ole. Vain pelkkä hämärtyvä ilta.

Hämärä elokuinen ilta on kuin koko elämä pienoiskoossa. Valo vähenee ilta illalta ja hämärä tulee minuutteja aiemmin. Joka ilta hieman aiemmin. Emme me täällä ikuisesti elä. Me kaikki kuolemme pian. Joka aamu olemme yhden aamun lähempänä kuolemaa.

Silti elokuun illat ovat kuin lohdun kohtuja. Ne ovat lupauksia uuden syntymästä. Pimeän jälkeen tulee vielä pimeämpää, kunnes taas nouseva valo. Se on koko elämän lohtu. Pimeän jälkeen tulee uusi valo. Niin kauan kuin me elämme, elämä jatkuu. Sen pitää jatkua.

Voisi istua parvekkeella. Lapsi nukkuisi sängyssään. Näkisi unta keinumisesta ja pienestä vaaleanpunaisesta nallesta. Hänellä olisi turva ja suoja. Välittävän vanhemman rakkaus. Laittaisi parvekkeelle kaksi kynttilää. Siirtäisi kaksi tuolia toisiinsa kiinni. Avaisi viinipullon ja kaataisi tuolien edessä olevalle pöydälle kaksi lasillista.

Ottaisi rakastamaansa ihmistä kädestä kiinni. Veisi hänet parvekkeelle. Istuisi hänen viereensä saman lämmittävän viltin alle. Nostaisi pöydältä viinilasin molempien käsiin. Pyytäisi katsomaan silmiin. Sanoisi hiljaisella, mutta varmalla äänellä, että sinä olet minun elokuun sylini. Sinä olet minun jokaisen kuukauden sylini. Ilman sinua keinuni vauhti pysähtyisi. Ilman sinua minulta puuttuisi turva ja suoja.

Istuisi siinä parvekkeella sen jälkeen sanomatta mitään. Pitäisi kiinni toisesta. Antaisi elokuisen hämärän laskeutua vartalolle ja ajatuksiin. Olisi kahden ihmisen muotoinen valo hämärässä maisemassa. Kuin parvekkeella loistava lamppu pihalta päin katsottuna. Olisi vain siinä toisen lähellä, mutta silti siinä hetkessä olisi kaikki, koko maailma, mitä ihminen tarvitsee.

Olisi syli, jossa turvallisesti levätä, syli, jossa ei tarvitsisi pelätä. Syli, jossa viettää yön, kuukauden, vuoden tai vuosikymmenet. Ei elämästä tiedä. Olisi syli.

Elokuun lempeän hämärä syli.