Me olemme yhteisessä turvassa

Me emme pakene, me rakastamme.

Tule minun luokseni. Olen vastassa ja avaan sinulle oven. Jätä eteiseen ulkovaatteesi ja roolisi. Tule peremmälle ihmisenä, joka sinä olet. Älä kuvittele, että sinun pitäisi olla jotain muuta. Sinä olet kaunein juuri tuollaisena.

Minä rakastan sinua.

Tule ihan lähelleni. Minä tunnen sinut. Älä pelkää. Minä tiedän sinun kiltteytesi ja herkkyytesi. En halua käyttää sitä hyväkseni, haluan nostaa ne sinun ihollesi, sillä vaikka sinun näkyvä herkkyytesi tekee sinusta hauraamman, niin se tekee samalla kauniimman. Se tekee sinut. Synnyttää sinua uudelleen sinuksi.

Sinä saat epäillä. Sinä saat pelätä, että uskallatko sinä olla ihan auki. Uskallatko heittäytyä ilman pelkoa tippumisesta. Sinä saat aikaa rakentaa minusta kodin, jonne jäädä asumaan. Jos sinä haluat. Minulla on ovi auki sinulle, eikä se sulkeudu, sillä minä olen sinussa jo kotona.

Sinä olet vapaa. Viimeinkin vapaa sinuksi.

Sinä uskalsit heittäytyä. Tässä me olemme olleet. Kaksi kosketuksen kaipuista ihmislasta jakamassa tarpeitamme rakastaa. Me emme pelkää, sillä me olemme luoneet yhteisen turvan, jonka sisällä olla rohkeita. Rohkeita rakkaudelle, jonka paksureunaisessa kuplassa leijailla niidenkin pahojen hetkien lävitse, jotka ovat puhkaista kuplamme rikkinäiseksi. Ympärillämme on varmasti ihmisiä jotka haluavat meitä piikki kädessä puhkoa. Olla tahallisen ilkeitä. Me emme heistä välitä. Me välitämme heistä, jotka puhaltavat kuplaamme vauhtia ja suojelevat teräviltä kulmilta.

Me emme rikkoudu. Meillä on toisemme.

Minun on sinussa hyvä. Minä olen rikkonut itseni monta kertaa tullakseni lopulta ehjemmäksi ja kokonaisemmaksi. Olen yhä pahasti kesken, mutta maailma ei ole koskaan muutenkaan valmis. Valmis minä olen rakastamaan. Rakastamaan niin, että se ei jää vaillinaiseksi. Jos sinä haluat, niin sinä saat rakkauteni. Minä en pelkää tippumista, sillä minä rakastan olla lennossa. Minä rakastan olla sinussa turvassa ja sinusta rohkea.

Minun pitää kohdella sinua niin, että sinua ei satu. Minun pitää kohdella sinua niin, että mustelmien sijaan sinun vartalosi täyttyy suudelmista. Eikä mustelmat pelkistä lyönneistä synny. Ne syntyvät pahoista sanoista, välinpitämättömyydestä ja rakkaudettomuudesta. Niitä sinulle on jo annettu. Minä haluan antaa jotain aivan muuta.

Hyvyyteni sellaisena kuin sen osaan antaa.

Muistatko sen päivän siinä minun sohvallani? Minä esitin sinulle kysymyksen hetkeen heittäytymisestä. Me molemmat tiesimme olevamme turvassa toisissamme ja niin me heittäydyimme, iho iholla, sielu sielulla rakkaudesta nautintoon ja takaisin. Me olemme matkalla emmekä me enää piikkejä pelkää. Me olemme toisissamme vahvoja.

Me olemme yhteisessä turvassa.

Pidä kiinni. Rakkautemme vie meidät paikkoihin, joissa emme ennen ole vierailleet. Me emme ole sateenkaaren päässä oleva aarre. Me olemme sateenkaari joka synnyttää aarteita.

Meidät se jo synnytti.