”Olen vain halunnut perheen ja rakkautta ympärilleni”

”Tänään menen nukkumaan kiitollisena. Kiitollisena siitä mitä elämä on minulle antanut, ottanut ja opettanut. Tapasin tänään toisen ex-äitipuolistani. Tuntien keskustelut, muistelut, kuulumisten vaihdot ja vilpitön välittäminen ja jakaminen.

Viimeksi tapasimme joulukuussa, isäni ja ex-äitipuoleni ex-puolison kuoleman jälkeen.
Se tapaaminen oli erilainen kuin tänään, vaikka sekin sisälsi paljon yllämainituista.
Tänään kuuntelin itseäni ja häntä – ex-äitipuoltani – ja pysähdyin pohtimaan omaa elämääni ja sen varrella olevia esimerkkejä. Ja ymmärsin mikä kaikkea ja kaikkia meitä lähipiirissäni yhdistää – rakkaus.
Olen hyvästellyt isäni, joka ei ollut valmis vielä lähtemään. Hän lausui viimeisinä sanoinaan: ”olen vain halunnut perheen ja rakkautta ympärilleni”. Sitä hän sai neljän avioliiton ja neljän lapsen ja usean lapsenlapsen voimin.

Olen hyvästellyt toisen isäni, isäpuoleni, joka itse päätti lähteä täältä. Näin suurta anteeksiantavaa rakkautta äitini kautta, joka lausui: ”eikö hän ymmärtänyt miten paljon häntä rakastimme, ja olisimme kaiken ymmärtäneet ja antaneet anteeksi”.

Olen onnitellut omaa tytärtäni hänen rippijuhlissaan siitä, miten monta rakastavaa ja huolehtivaa aikuista hänellä on ympärillään. 3 mummia, 3 vaaria/isoisää, äitipuoli ja omat vanhemmat. Ja mikään ei ole pois keneltäkään – päinvastoin – kehotin häntä rakastamaan vielä enemmän, koska rakkauden myötä sydämessä kyllä löytyy tilaa kaikille.

Olen hyvästellyt myös ex-puolisoni, yhteisesti todettu ja jatkettu upeina vanhempina lapsillemme sanoin: ”Se oli helppoa erota, koska rakkaus välillämme loppui”.
Minut on myös hyvästelty sanoin: ”Rakastan Sinua, mutta olen tehnyt nämä lapset tähän maailmaan hänen kanssa”.

Sitä en tänä päivänä vieläkään ymmärrä, mutta kunnioitan myös sitä päätöstä.
Omasta saadusta esimerkistä rakkauden tärkeydestä ihmissuhteissa en voi tarpeeksi kiittää vanhempiani, äiti- ja isäpuoliani, isovanhempiani ja isovanhempipuoliani.
Kiitos kaikesta.”