Mitkä rokotteet kannattaa hankkia omalla rahalla? Hanna Nohynek nostaa esiin neljä hyödyllistä ja yhden turhan

Vyöruusu, puutiaisaivotulehdus, pneumokokki... Meille markkinoidaan rokotteita erinäisiä tauteja vastaan. Ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo, miltä taudeilta aikuisen kannattaa suojautua omalla kustannuksella.

Rokotukset ovat kalliita, eikä yksi piikki välttämättä riitä antamaan täyttä suojaa tautia vastaan. Ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Rokotusohjelmayksiköstä mainitsee neljä rokotetta, jotka aikuisen kannattaa tietyissä tapauksissa hankkia omalla rahalla.

1. Miksi aikuisen pitää maksaa osa rokotteista itse?

Kansallisen rokotusohjelman rokotteet rahoitetaan valtion budjetista, eli ne ovat kansalaiselle maksuttomia. Siihen valitut rokotteet, kuten tuhka- ja vihurirokolta ja sikotaudilta suojaava MPR-rokote suojaavat taudeilta, joiden seuraukset voisivat olla kansanterveydelle vakavia. Kurkkumätä- ja jäykkäkouristusrokotetta lukuun ottamatta lapsuudessa saadut rokotusohjelman rokotteet antavat elinikäisen suojan.

Erikseen määritellyt riskiryhmät saavat maksutta myös BCG- eli tuberkuloosirokotteen, TBE- eli puutiaisaivotulehdusrokotteen, influenssarokotteen ja pneumokokkirokotteen. Pneumokokkibakteeri voi aiheuttaa esimerkiksi vakavan keuhko­kuumeen tai verenmyrkytyksen.

Rokotusohjelman ulkopuolelle jäävät rokotteet on maksettava itse. Työnantaja kustantaa ne, jos työntekijä tarvitsee niitä työnsä vuoksi. Laajempi rokotussuoja voi olla järkevä ihmisen iän tai perussairauksien perusteella.

Lue myös: Kuinka todennäköisesti punkin puremasta saa borrelioosin tai puutiaisaivokuumeen? Riskit vaihtelevat suuresti alueittain

2. Mitkä rokotukset kannattaa ottaa omalla kustannuksella?

TBE-rokote voi olla järkevä, jos liikkuu paljon luonnossa riski­alueella. Vesirokkorokote kannattaa ottaa, ellei ole sairastanut vesirokkoa. Aikuisella vesirokko on yleensä raju tauti.

Yli 55-vuotiaan on hyvä ottaa vyöruusu­rokote, varsinkin jos on jokin vastustuskykyyn vaikuttava sairaus tai lääkitys. Vyöruusu on kivulias hermo- ja ihotulehdus, joka voi silmän ympärillä aiheuttaa pysyviä muutoksia näkökykyyn. Osa hyvinvointialueista antaa sen maksutta riskiryhmiin kuuluville asukkailleen.

RSV-rokotteesta on hyötyä heikkokuntoiselle vanhukselle, ja sitä kannattaa harkita, jos hoitaa pikkulapsia. RS-virus voi aiheuttaa vakavia hengitystieinfektioita vauvoille ja iäkkäille.

Lisärokotteet ovat kalliita: esimerkiksi vyöruusurokote maksaa apteekissa noin 209 euroa, ja se tulee ottaa kahdesti. Niiden tarpeellisuudesta itselle kannattaa kysyä terveydenhuollon ammattilaiselta.

Lue myös: Vyöruusurokote on ainut tapa ehkäistä kivulias tulehdustauti – kenen se kannattaa ottaa?

3. Mitkä itse maksettavat rokotukset ovat turhia?

Jos haluaa minimoida lähes kaikki riskit, itsemaksettava rokote voi olla hyvä hankinta. Jos on valmis elämään tietyn riskin kanssa, terveelle aikuiselle ihmiselle pneumokokkirokote on turha.

Pneumokokkirokotetta markkinoidaan erityisesti iäkkäille. Pneumokokki ei ole heillä kovin yleinen, ja pikkulasten rokotuksilla aikaansaatu osittainen laumasuoja turvaa myös iäkkäitä. Kannattaa muistaa, että rokotusklinikat ovat voittoa tavoittelevia yrityksiä.

Pneumokokkirokote annetaan osana kansallista rokotusohjelmaa henkilöille, joilla on vastustuskyvyssään puutteita, esimerkiksi 65–84-vuotiaille astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastaville henkilöille.

4. Miten omaa rokotussuojaa tulee päivittää?

Kurkkumätä-jäykkäkouristus­rokotetta tulee päivittää 20 vuoden välein 65 ikävuoteen saakka ja sen jälkeen 10 vuoden välein.

Riskiryhmille tarkoitettujen ja omalla kustannuksella hankittavien rokotteiden suoja vaihtelee vuodesta elinikäiseen suojaan. Esimerkiksi influenssarokote uusitaan joka syksy ja TBE-rokote ihmisen iän mukaan kolmen tai kymmenen vuoden välein. Hepatiitti A -rokote voi suojata viruksen aiheuttamalta maksatulehdukselta loppuelämän.

Uusimpien rokotusten voimassaolon voi tarkistaa OmaKannasta. Rokotustiedot näkyvät OmaKannassa vuodesta 2013 alkaen, jos terveydenhuolto on tallentanut ne Kantaan. Osa rokotustiedoista ei näy OmaKannassa, jolloin ne voi tarkistaa rokotuskortista tai terveysasemalta, jossa rokotus on annettu.

5. Jäivätkö rokotteet päivittämättä ihmisiltä korona-aikana?

Emme tiedä, miten korona-aika vaikutti aikuisten rokotuksiin, mutta täysin rokottamattomien lasten osuus on hivenen suurempi koronapandemian aikana syntyneissä kuin aiemmissa ikäluokissa.

Toisin kuin Suomessa, monessa maassa lasten rokotusohjelmiin tuli koronan vuoksi pitkä tauko. Tämä näkyy nyt maailmalla tuhkarokkoepidemioina. Tuhkarokkoa voi tulla Suomeen rokottamattoman matkailijan mukana.

Lue myös Kotiliesi.fi: Tuhkarokko oli ennen rokotuksia ankara tauti – sairastunutta roimittiin saunassa tuhkaisella vastalla

6. Mitä jos on epävarma rokotusten voimassaolosta?

MPR-rokote kannattaa ottaa, jos on epävarma omasta rokotus- ja tautihistoriastaan. Kaikilla ennen vuotta 1975 syntyneistä ei ole riittävää suojaa MPR-tauteja vastaan, sillä osa heistä ei ole sairastanut rokkoja ja sikotautia eikä heitä ole rokotettu lapsuudessa.

Rokotesuoja jää heikommaksi, jos rokoteannoksia otetaan suositeltua vähemmän. Esimerkiksi MPR-rokotteita tarvitaan kaksi ja TBE-rokotteita kolme täyden suojan syntymiseen. Kesken jäänyttä rokotesarjaa ei silti tarvitse aloittaa alusta. Sarjaa jatketaan siitä, mihin se on jäänyt.

7. Liittyykö itsemaksettaviin rokotuksiin väärinkäsityksiä?

Hepatiitti on viruksen aiheuttama maksatulehdus. Aiheuttajaviruksia kuvataan eri kirjaimilla, ja keskustelussa viruskannat voivat mennä sekaisin. Hepatiitti E -tapausten määrän kasvuun liittyvä uutisointi on saattanut saada osan ihmisistä harkitsemaan A-hepatiittirokotetta.

A-hepatiitin voi saada Suomessa ulkomailta tuoduista pakastemarjoista. Rokotetta järkevämpi tapa suojautua siltä on kypsentää tuontimarjat. E-hepatiittirokotetta ei toistaiseksi saa Suomesta.

Lue myös: Hepatiitti on viruksen aiheuttama maksatulehdus – näin eri virustyypit tarttuvat ja oireilevat: ”Eroavat suuresti toisistaan”

8. Onko maksuttomiin rokotuksiin tulossa muutoksia?

Ensi syksynä myös kansalliseen ohjelmaan on tulossa aiempaa tehokkaampia influenssarokotteita, joiden suojan pitäisi jatkua pitkälle kevääseen saakka. Koronarokotteet saatetaan kohdentaa aiempaa rajatummille ryhmille.

Vyöruusurokotteen liittäminen kansalliseen rokotusohjelmaan on parhaillaan asiantuntijaryhmän arvioitavana, ja arvio valmistuu vuoden loppuun mennessä. Aikaa puoltavasta arviosta rokotteen käyttöönottoon kuluu useimmiten vuosi tai pari. Lopullisen päätöksen rokotteen liittämisestä rokotusohjelmaan tekee eduskunta.

Lähivuosina kansalaiset selviävät aiempaa vähemmillä rokotuskerroilla, jos nyt käynnissä olevat tutkimukset onnistuvat. Tutkijat ovat kehittäneet rokotteen, joka suojaa yhtä aikaa influenssalta, koronalta ja RSV:ltä. Se saataneen markkinoille muutaman vuoden sisällä.

Oikaisu: juttua päivitetty 13.5.2024 kello 12.58: Jutussa kerrottiin virheellisesti, että vuoden 2009 jälkeen annettujen rokotusten voimassaolon voi tarkistaa Kanta-palvelusta. Sen sijaan rokotusten voimassaolon voi tarkistaa OmaKanta-palvelusta, josta löytyvät tiedot vuoden 2013 jälkeen annetuista rokotuksista, jos terveydenhuolto on tallentanut ne Kantaan.

---

---

Sinua voi kiinnostaa myös:

1. Terveys

   Kannattaako pneumokokkirokote ottaa? Ylilääkäri kertoo, keille rokote on erityisen tärkeä

2. Terveys

   Onhan jäykkäkouristus­­­rokotteesi voimassa? Ilman sitä ruusun piikkikin voi koitua kohtaloksi

3. Ihmissuhteet

   Tyttären koskettava päiväkirja influenssaan kuolevan äidin sairasvuoteen viereltä: ”Rukoilen, että kuolisit pian"