Kesämasennus kuulostaa keksityltä tunteelta, muttei ole – tällaisia oireita se aiheuttaa
Mieli voi mustua kesälläkin eri syistä, joista yksi tyypillinen on liian korkeat odotukset. Asiantuntija vinkkaa, miten masentunutta oloaan voi yrittää lievittää.
Sosiaalinen media voi pahentaa kesämasennusta.
Mieli voi mustua kesälläkin eri syistä, joista yksi tyypillinen on liian korkeat odotukset. Asiantuntija vinkkaa, miten masentunutta oloaan voi yrittää lievittää.
Kaamosajan pimeys ajaa joka vuosi suomalaisia hetkellisesti masennuksen alhoon. On kuitenkin mahdollista, että myös muina vuodenaikoina syntyy samankaltainen ilmiö, kausimasennus. Se häviää vuodenajan vaihtuessa toiseen. Myös kesällä – jopa Suomessa, jossa aurinko laskee myöhään – voi kokea masennuksen tunteita. Joillakin nimenomaan kesä vetää mielen maahan.
Kausimasennukset ovat yhteydessä biologiaan, mutta tutkijoillekin on arvoitus, mikä biologian yhteys on kesällä iskevän masennuksen kohdalla.
Yksi selitys liittyy serotoniinin, joka on välittäjäaine mielialaa säätelevissä aivojen hermoradoissa. Tavallisesti valon lisääntyminen saa serotoniinin tuotannon kiihtymään, ja siksi monilla mieliala kohoaa kesän koittaessa. Kesämasennukseen taipuvilla nämä hermoratayhteydet voivat kuitenkin toimia heikosti ja näin mieliala lähteekin laskemaan.
Kesämasennus voi myös linkittyä muihin asioihin kuin aivokemiaan, eikä aina kesällä heräävää alakuloisuutta tarvitsisi kutsua masennukseksi, vaikka arkikielessä näin tehdäänkin.
Jos keho ei siedä hellettä ja hikoilua pakoilee sisätiloihin, voi kuumuuden seuraus eli yksin jääminen olla se, mikä saakin mielen synkäksi. Ikkunoista tulviva valo voi puolestaan sekoittaa yöunia.
”Jotkut saattavat esimerkiksi alkaa heräillä aamuöisin”, toteaa asiantuntija Merja Matilainen Mielenterveyden keskusliitosta.
Kesämasennus: some saa vertailemaan
Matilainen nostaa esiin eri syitä masentavaan oloon kesäisin. Hän tarjoilee myös vinkkejä, miten masennusta voi yrittää torjua.
Korkeat odotukset, jotka eivät toteudukaan, pudottavat hetkellisesti pohjalle. Sosiaalinen media vaikuttaa usein tavoitteisiimme, joita asetamme lomanviettoon. Katsellessaan kuvia toisten kesän parhaista paloista on vaikea välttyä vertailulta.
”Silloin voi tuntua siltä, että muilla elämä on parempaa ja itse jää ulkopuolelle mukavista jutuista.”
Erityisen ankealta toisten matkakuvat ja huvipuistopotretit voivat tuntua silloin, jos itsellä on taloushuolia eikä varaa hienoihin elämyksiin.
Myös pettymys omien suunnitelmien kariutumisesta vaikka sään tai sairastumisten takia ottaa koville, Matilainen sanoo. Silloin tarvittaisiin kykyä joustaa ja mielen avaamista uusille, erilaisille vaihtoehdoille. Suomesta löytyy hienoja ilmaiskohteitakin, Matilainen huomauttaa.
Lue myös Kotiliesi.fi: Virkkuukoukulla uupumusta vastaan – Eskon masennus hellitti käsitöiden avulla
”Kesästä tulee usein mielikuva, että tulisi olla iloinen ja onnellinen sekä paljon muiden ihmisten seuraa. Mutta jos miettii asiaa realistisesti, monet viettävät kesälläkin ihan tavallista elämää.”
Hän myös kannustaa pitämään taukoa somevirrasta, jos vain malttaa olla seuraamatta toisten päivityksiä.
Kesämasennus: rutiinit kunniaan
Myös rutiinien puute tai niiden muutokset voivat synnyttää masennusoireita. Tästä voi Matilaisen mukaan seurata muun muassa univaikeuksia ja turvattomuuden tunnetta, kun päivät ovatkin yhtäkkiä ennalta-arvaamattomia.
”Jos masentaa, kannattaa pohtia, olisiko hyvä ylläpitää mahdollisimman tuttuja rutiineja kesälläkin.”
Joskus masennus voi olla myös osa suurempaa tunnemöykkyä. Se möykky voi patoa sisäänsä esimerkiksi riittämättömyyden tunnetta ja surua. Silloin asiantuntijan ohje on kuulostella tunteitaan: Mitä voisin tarvita? Mikä auttaisi kohti parempaa oloa?
”Tarvitsenko esimerkiksi enemmän lepoa? Voi huomata haalineensa liikaa tekemistä ja siksi väsyy ja masentuu. Joku toinen taas voi tarvita päinvastoin lisää mielekästä tekemistä.”
Monia auttaa luonto, Matilainen vinkkaa. Luonnon hyvinvointivaikutuksista on tehty paljon tutkimuksiakin.
”Jos menee vaikka 20 minuutiksikin metsään tai puistoon, mieli voi kohentua. Jopa pelkän maiseman katseleminen tekee hyvää.”
Luonnossa voi myös ammentaa iloa pienistä asioista – ja pienet asiat ovat muutenkin tärkeää harjoitella näkemään elämässä.
”Tunteita ei tarvitse yrittää työntää pois, ne kannattaa ottaa vastaan: oli sitten surua, pettymystä, menetyksiä tai sairautta. Tunteet voi hyväksyä ja olla itselleen lempeä ja armollinen, mutta vaikeista tunteista huolimatta yrittää nähdä myös hyviä asioita.”
Ylipäätään myötätuntoisuus ja ystävällisyys itseään kohtaan usein auttaa, jos masentaa.
”Masennus voi olla myös kutsu pysähtyä itsensä äärelle kuulostelemaan, mikä on minulle aidosti tärkeää ja merkityksellistä.”
”On tärkeää uskaltaa kokeilla”
Liikkeelle lähteminen on myös keinojen aatelia, kuten niin monessa asiassa. Se koskee sekä liikuntaa että vain menemistä ulos ja toisten seuraan – varsinkin jos yksinäisyys on yksi syy masennuksen taustalla.
”On tärkeää uskaltaa lähteä jonnekin. Aina voi lähteä takaisin kotiin, jos ei tunnukaan mukavalta. Voi kokeilla ottaa yhteyttä vaikka ystävään, jonka kanssa ei ole pitkään aikaan pitänyt yhteyttä.”
Hän ehdottaa myös muistelemaan, mitkä asiat ovat tuoneet iloa aikaisemmin elämässä.
”Voisiko näin löytyä asioita, joita kannattaisi kokeilla?”
Haaste Matilaisen mukaan kesässä on se, että monet paikat ja palvelut ovat kiinni. Oman paikkakunnan nettisivuilta voi kuitenkin selvittää, mitä järjestettyjä retkiä pidetään ja valita omansa kiinnostusten mukaan.
”Monissa paikoissa pidetään myös kesäkursseja, jos haluisi oppia uutta ja uskaltaisi lähteä tutustumaan toisiin”, hän rohkaisee.
Mielenterveyden keskusliiton Valo-chat palvelee koko kesän, ja sen kautta voi jutella asiantuntijoiden kanssa ja saada apua masennukseen.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous