Vyöruusurokote on ainut tapa ehkäistä kivulias tulehdustauti – kenen se kannattaa ottaa?

Vyöruusu on ikääntyvän väestön infektiotauti, jota voi pahimmillaan seurata vaikea hermosärky. Vyöruusurokote suojaa vyöruusulta, mutta kenen sellainen kannattaisi ottaa?

Vyöruusurokote on tehokas tapa suojautua vyöruusulta. Vyöruusu on infektio- eli tulehdustauti, joka esiintyy yleensä iholla – joskus myös limakalvoilla ja silmissä ja harvoin keskushermostossa.

Iholla vyöruusu oireilee kivuliaasti ja melkein aina vain toisella puolella kehoa, nimensä mukaisesti vyömäisinä vesirakkulakertyminä. Tavallisimmat alueet, joille vyöruusu ilmestyy, ovat keskivartalo, kasvot ja raajat.

Vyöruusutulehduksen ensioire on kipu, jota seuraa viikon tai parin päästä punoitus ja vesirakkulat. Tauti kestää yleensä 2–4 viikkoa, ja taudinkuva voi olla hyvinkin vaihteleva. Siinä missä yhdellä vyöruusu oirehtii lievästi, toisella oireet ovat niin pitkäkestoiset ja vaikeat, että tarvitaan sairaalahoitoa.

Vyöruusu ei ole mitenkään harvinainen sairaus. Vuonna 2021 tapauksia oli ainakin 15 000.

Vyöruusurokote suojaa lopun ikää, tehostetta ei tarvita

Kertarokottautuminen riittää nykykäsityksen mukaan suojaamaan rokotettua vyöruusulta lopun ikää. Tehosterokotteita ei toisin sanoen tarvita.

Toki, jos rokotteen on ottanut jo viisikymppisenä, on mahdollista uusia vyöruusurokote vaikkapa kahdeksankymppisenä. Tämä voi olla järkevääkin, jos ikä on tuonut mukanaan jonkin vyöruusulle altistavan, puolustuskykyä heikentävän sairauden tai lääkityksen.

Elimistössä majaileva vesirokkovirus aiheuttaa taudin

Vyöruusu on sairaus, jossa elimistöön jäänyt vesirokkovirus eli VZV herää uudelleen. Jokainen, joka on sairastanut vesirokon tai saanut vesirokko­rokotuksen, voi sairastua myöhemmin vyöruusuun.

Vesirokkovirus majailee oireita ai­heuttamatta selkärangan juurihermojen sisällä, ja puolustusjärjestelmämme pitää sen hallinnassa. Jos puolustusjärjestelmä jostain syystä pettää, voi vesirokkovirus aktivoitua ja aiheuttaa vyöruusun.

Tulehdusta seuraa joskus vaikeakin pitkäaikainen kipu

Vyöruusuun voi liittyä vaikeaa kipua. Kipua on kahdenlaista. Taudin alkuvaiheessa rakkula-alueelle ilmaantuu ensivaiheen kipu, joka voi kestää useita viikkoja tai jopa pari kuukautta ennen laantumistaan. Pelätympiä ovat kivuliaat ja pitkäaikaiset hermosäryt. Ne ovat vyöruusun hankalimmin hoidettavia jälkioireita.

Pitkäaikaisia hermosärkyjä kutsutaan post-herpeettiseksi neuralgiaksi. Kivut voivat jäädä vuosien riesaksi, vaikka itse infektio olisi ajat sitten parantunut. Hermosärky voi olla niin vaikeaa, että se heikentää selkeästi potilaan elämänlaatua.

Vaikeista ja pitkäaikaisista hermosäryistä kärsii arviolta alle neljäsosa vyöruusun sairastaneista.

Lue myös: Vyöruusu vei Tiina Hermaksen, 64, sairaalaan ja aiheutti hermosäryn ja silmäoireita: ”Toivon, että näköni palautuu vielä ennalleen”

Varhainen lääkehoito lyhentää tautia ja ehkäisee jälkioireita

Ainoa tapa ehkäistä vyöruusua ennalta on ottaa vyöruusurokote, mutta jo sairastunutta hoidetaan suun kautta otettavilla viruslääkkeillä.

Suurella osalla vyöruusu paranisi itsestäänkin ilman lääkitystä, mutta kaikille sairastuneille kannattaa nykykäsityksen mukaan antaa lääkehoito. Varhain aloitettu viruslääkitys näyttää lyhentävän taudin kestoa ja ehkäisevän myös pitkäaikaista, vaikeaa hermosärkyä.

Tärkeää hoidossa on, että lääkitys aloitetaan mahdollisimman varhain oireiden puhjettua – lääkäriin lähtöä ei siis saa viivyttää.

Rakkulaista ihoa voi puolestaan hoitaa kosteilla kääreillä tai apteekista saatavilla reseptittömillä sinkkivoiteilla tai antiseptisilla voiteilla.

Ensivaiheen vyöruusukipua voi lievittää parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeellä. Jos kipu kehittyy vaikeaksi hermosäryksi, tarvitaan neuropaattisen kivun hoitoon tarkoitettuja reseptilääkkeitä.

Vyöruusurokote maksaa alle 200 tai reilut 400 euroa – vyöruusuun on kaksi erilaista rokotetta

Vyöruusurokote on tarkoitettu yli 50-vuotiaille sekä niille­ ­18 vuotta täyttäneille, joilla on jokin vyöruusulle altistava, elimistön immuunipuolustusta heikentävä perussairaus tai lääkitys.

Rokotteita on kahdenlaisia. Toinen niistä otetaan yhden kerran ja maksaa jonkin verran alle kaksisataa euroa. Toista rokotetta tarvitaan kaksi annosta, ja valmisteen yhteishinta on reilut neljäsataa euroa. Kela ei korvaa kumpaakaan rokotetta.

Rokotteisiin tarvitaan lääkärin resepti. Vyöruusurokote hankitaan apteekista ja käydään pistätyttämässä esimerkiksi oman terveys­aseman hoitajalla.

Yhden rokotteen valmiste suojaa vyöruusulta tutkimusten mukaan arviolta noin 60-prosenttisesti ja kahden rokotteen valmiste 90-prosenttisesti.

Toinen vyöruusurokote ei sovi immuunipuutteisille

Kumpikin vyöruusurokote on tutkimuksissa todettu turvalliseksi. Haitoista tavallisimpia ovat pistospaikan kipu, turvotus ja punoitus.

Yhden pistoksen rokote ei sovi ihmisille, joilla on jokin immuunipuolustusta vahvasti heikentävä sairaus. Tämä vyöruusurokote sisältää elävää, joskin heikennettyä virusta, joka voi immuunipuutteisella laukaista vyöruusun.

Kahden rokotteen valmiste on turvallinen myös immuunivajausta poteville, sillä se sisältää vain kuolleita viruksia.

Infektio tai muu stressitekijä voi laukaista vyöruusun

Eniten vyöruusua tavataan yli 75-vuotiailla. Myös immuunipuolustusta heikentävät taudit, kuten syövät, ja niiden hoidot altistavat vyöruusulle – samoin elimistön puolustuskykyä heikentävät lääkkeet.

Vyöruusun laukaiseva vesirokkovirus on niin sanottu opportunistinen virus. Se tarkoittaa sitä, että virus hyödyntää vaikkapa elimistön pitkäkestoista stressiä, lähtee liikkeelle ja laukaisee vyöruusun.

Vyöruusutapauksia on ilmennyt myös esimerkiksi leikkausten tai hammasoperaatioiden jälkeen. Influenssa ja koronainfektio ovat niin ikään elimistölle stressitekijöitä, jotka voivat laukaista vyöruusun. Sitä, onko koronarokote laukaissut jollakulla vyöruusun, ei tiedetä.

Lue myös Seuran juttu Totta vai tarua: Voiko vyöruusu ­tarttua wc-pöntön istuimesta?

Asiantuntijana ihotautien ja allergologian erikoislääkäri, LT, FT Alexander Salava, HUS

Sinua voisi kiinnostaa myös:

• Terveys

  Vyöruusu vei Tiina Hermaksen, 64, sairaalaan ja aiheutti hermosäryn ja silmäoireita: ”Toivon, että näköni palautuu vielä ennalleen”

• Terveys

  Tiedätkö ovatko rokotteesi ajan tasalla? Kysyimme asiantuntijalta, mistä omat rokotetiedot löytyvät ja milloin rokotteita pitää vahvistaa

• Itsetuntemus

  Hermosärystä kärsinyt vapaasukeltaja Johanna Nordblad löysi pelastuksen jääkylmästä vedestä: "Jään alla mieleni rentoutuu"