Vyöruusuinfektio aiheutti Tiina Hermaksen silmään näkökenttää sumentavan sarveiskalvon haavauman, jota hoidetaan sulkemalla silmä botox-ruiskeen avulla.
Terveys

Vyöruusu vei Tiina Hermaksen, 64, sairaalaan ja aiheutti hermosäryn ja silmäoireita: ”Toivon, että näköni palautuu vielä ennalleen”

Raju vyöruusuinfektio aiheutti Tiina Hermakselle pitkittynyttä hermokipua ja silmäoireita, jotka jatkuvat vielä kuukausia taudin jälkeen. Vyöruusun ikävin seuraus on ollut näön huonontuminen.
Teksti: Maria Lieto Kuvat: Niclas Mäkelä

Tammikuussa 2021 espoolainen Tiina Hermas, 64, ihmetteli äkillisesti alkanutta jomotusta toisessa silmässään. Silmä oli myös valonarka ja punoittava.

– Kummallinen kipu säteili silmästäni myös saman puolen ohimoon, poskipäähän ja otsan alaosaan. En ollut koskaan kokenut vastaavaa, joten hakeuduin nopeasti tutun silmälääkärin vastaanotolle. Hän ohjasi minut jatkotutkimuksiin Meilahden sairaalan neurologiselle osastolle, koska epäili, että kyse voisi olla vyöruususta.

Kliinisen tutkimuksen ja selkäydinnäytteen perusteella Tiinan diagnoosiksi vahvistui vyöruusu. Se puhkeaa, kun vesirokon jäljiltä elimistöön jäänyt Varicella zoster -virus aktivoituu elimistössä vastustuskyvyn laskiessa. Jokainen vesirokon sairastanut jää viruksen kantajaksi ja voi sairastua vyöruusuun.

– Virus aktivoitui kasvohermojeni alueella, mikä aiheutti silmän infektoitumisen. Silmäoireiden lisäksi vyöruusu aiheutti kasvoilleni kivuliasta hermosärkyä, joka jatkuu edelleen. Iho on kosketusarka, ja kasvojen sipaisu kädellä tuntuu kuin sähköiskuja saisi.

Näön huonontuminen vyöruusuinfektion takia on ollut lukemisesta, leipomisesta, musiikin kuuntelusta ja Zoi-koiransa kanssa ulkoilusta nauttivalle Tiinalle raskasta.

Näön heikentyminen on vaikeuttanut arkea merkittävästi

Kun Tiinan silmäoireet olivat jatkuneet noin viikon, kasvoille alkoi ilmestyä vyöruusulle tyypillisiä, pieniä rakkuloita. Pian rakkulaihottuma peitti ison osan Tiinan ohimosta, otsasta, silmäluomesta ja nenänpielestä.

Tiinan oireet olivat toispuoleisia eivätkä ylittäneet vartalon keskiviivaa. Se on tyypillistä vyöruusulle.

– Puolet kasvoistani oli lähes kokonaan rakkulaihottuman peitossa. Rakkulat olivat kooltaan parin millimetrin kokoisia ja tuntuivat todella kivuliailta. Vyöruusu teki olostani heikon, huonovointisen ja väsyneen. Erityisen ikävältä tuntui kasvojen jatkuva särky ja jomotus, hän kertoo.

Tiina otettiin hoitoon sairaalan infektio-osastolle. Siellä häntä hoidettiin parin viikon ajan suonensisäisellä viruslääkityksellä ja vahvoilla kipulääkkeillä. Kun iho-oireet alkoivat pikkuhiljaa parantua, hän pääsi kotiin toipumaan.

Kevättalvella Tiinan kasvojen hermosärky kuitenkin voimistui, ja lääkärit diagnosoivat sen vyöruusun aiheuttamaksi kolmoishermosäryksi. Se on kasvojen tuntohermotuksesta vastaavan hermoston kiputila, joka voi aiheuttaa särkyä silmähermoon sekä ylä- ja  alaleukahermoihin. Hermosärky vaivaa arviolta joka viidettä työikäistä vyöruusun sairastanutta.

Myöskään silmä ei parantunut toivotulla tavalla, vaan Tiinan näkö alkoi vähitellen huonontua. Lääkärit huomasivat, että vyöruusuinfektio oli aiheuttanut silmään näkökenttää sumentavan sarveiskalvon haavauman.

– Oireet vaikeutuivat kuukausien mittaan. Pian en nähnyt toisella silmälläni juuri mitään. Lopulta yhdessä lääkärien kanssa päätettiin, että oireileva silmäni suljetaan parin kuukauden ajaksi silmäluomeen pistettävän botox-ruiskeen avulla. Ajatuksena on, että kun silmä on kiinni, sarveiskalvon haava voi toipua rauhassa. Olihan se iso päätös, mutta haluan ehdottomasti kokeilla, jos siitä olisi apua.

Silmäluomeen pistetty botox-ruiske pitää silmän kiinni, jotta sarveiskalvon haava saa toipua rauhassa. – Olihan se iso päätös, Tiina sanoo.

Vyöruusua vastaan on olemassa rokote, jota suositellaan yli 50-vuotiaille

Näön huonontuminen on ollut lukemisesta, leipomisesta, musiikin kuuntelusta ja Zoi-koiransa kanssa ulkoilusta nauttivalle Tiinalle raskasta. Myös keskushermoston toimintaa lamaavien hermokipulääkkeiden jatkuva käyttö vie voimia.

– Sitä on yllättävän kömpelö, kun toinen silmä on poissa käytöstä. Yhden silmän varassa sinnittely myös väsyttää. En jaksa lukea tai katsella elokuvaa puolta tuntia pidempään, ja koiran ulkoiluttaminen etenkin pimeällä on vaikeaa. Lääkärit eivät ole antaneet turhia lupauksia silmäni parantumiseen liittyen, mutta itse olen toiveikas.

Tiina on sairastanut plasmasolusyöpää vuodesta 2012 asti. Hän oli jäänyt plasmasolusyövän vuoksi sairaseläkkeelle tietoliikennejärjestelmien suunnittelijan työstään jo ennen vyöruusuinfektiota.

Vyöruusuinfektio aktivoituu yleensä silloin, kun elimistön immuunijärjestelmä heikkenee esimerkiksi sairauden, lääkityksen tai ikääntymisen vuoksi.

– Elimistöni vastustuskyky on kantasolusiirron jälkeisen käänteishyljintälääkityksen vuoksi normaalia heikompi. Syöpähoitojen jälkeen olen sairastunut aiempaa herkemmin myös ihan tavalliseen flunssaan. Lääkäreiden mukaan vyöruusu voi tosin aiheuttaa joskus rajuja oireita myös perusterveillä ihmisillä, hän sanoo.

Vyöruusua vastaan on olemassa kaksi vaihtoehtoista rokotetta, ja rokotteen ottamista suositellaan omakustanteisesti kaikille yli 50-vuotiaille. Tiina sanoo, ettei ollut voinut ottaa rokotetta syöpähoitojensa vuoksi. Myös kantasolusiirtopotilaille sopiva vyöruusurokote on tullut Suomen markkinoille vasta tänä syksynä.

– Plasmasolusyöpään liittyvän lääkitykseni takia en ollut valitettavasti pystynyt ottamaan vyöruusurokotetta ennen infektion saamista. En kuitenkaan jaksa turhaan harmitella omaa tilannettani, vaan pyrin tekemään arjestani mahdollisimman hyvää tällaisenaan.

Artikkelin asiantuntijana toimi HUSin Tulehduskeskuksen osastonylilääkäri Veli-Jukka Anttila.

Lue myös: Kivulias vyöruusu voi puhjeta kenelle tahansa vesirokon sairastaneelle, ja vaiva yleistyy iän myötä – nämä ovat tyypilliset oireet

X